Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Oli se Koivula aika epämääräinen. Sanoi, että istuttamista tehdään hiekkakuoppiin ja maisemointiin. Hiekkakuoppia on vähänlaisesti. Tietysti sitten hienoa ”maisemaa” syntyy, kun istutetaan kunnon taimet. Tätäköhän proffa tarkoitti?
Norjalaisen tutkimuksen mukaan kanahaukka ei ota kesällä niinkään emolintuja – ikään kuin se säästelisi pesimäkannan tuottoa talveksi.
Onko elokuu kesää? Naapurin pihassa Espoossa kanahaukka tappoi elokuussa fasaaniperheen emon. En tiedä miten poikasille kävi myöhemmin. Mitenkähän on, jos haukka näkee teeriemon, jolla on varpujen seassa untuvikkopoikaset, niin ottaako poikasen ja jättää emon. Tuntuu epäuskottavalta.
Metsissä asustaa lähinnä närhiä, joiden tappamisessa haukka tekee tietysti hyvän työn. Harakat ja varikset asustelevat peltoalueiden lähettyvillä, joten niistä on harvoin vaaraa metsäkanalinnuille.
Varma on, että kanahaukka on aikuisten metsäkanalintujen pahin verottaja. Ainakin meidän porukan mailla yksi haukka saattaa surmata vähintään 10-kertaisen määrän kanalintuja verrattuna koko meidän metsästysseuraan.
Soitti joku nainen, jolla oli sekä vaimon että minun puhelinnumerot ja tarjosi ensiksi neuvoja kestävään metsätalouteen ja sitten hiilipankkeihin. Ei tietystikään saanut ymmärrystä. Sanoin, että harjoitetaan kestävää metsätaloutta ja että nuo pankit ovat pahimmanlaatuista viherpesua. Ihme kyllä ei pahemmin ottanut nokkiinsa.
Onkohan tarkoitus, että soittelevat ikääntyneille. Ei tullut kysyttyä miten oltiin päästy soittolistalle. Varmasti tuolla keinolla saadaankin joku saalis satimeen.
Reijo on oikeassa siinä, että metsästys ei laske supikantaa. Aikaisemmin, kun supia metsästettiin vähän, niin vuosisaalis pysyi n 70000:ssa. Kun pyyntiä tehostettiin, niin saalis nousi välille 150000-210000. Supit kompensoivat metsästystä kasvattamalla pentueita. Tällä on vielä sekin vaikutus, että suurten pentueiden kasvattaminen vaatii paljon ruokaa, mikä johtaa väistämättä siihen, että myös linnun pesiä ja poikasia joutuu entistä enemmän supien ruoaksi. Tällaista kehityskulkua eivät tietenkään metsästysviranomaiset tai supien metsästäjät voi ymmärtää. Kokevat tästä puhumisen miltei pyhäinhäväistyksenä.
Kettusaaliit ovat säilyneet aika vakioina n 50000:ssa. Kettu on taitavampi saalistaja kuin supi, joten kyllä kettukannalla on paljonkin merkitystä, jos lintukanta on huono.
Jos on kyse erämaisesta alueesta, niin harakka on siellä harvinainen. Peltojen lähellä tilanne on tietenkin toinen. Harakat ovat kyllä tarkkasilmäisiä. Joskus olen heittänyt luokkuun jääneen hiiren oven eteen pihalle ja äkkiä harakka käy sen sieltä nappaamassa. Eräänä myyrävuonna heittelin myyriä niin usein, että harakat tottuivat. Kun eivät saaneetkaan jonain aamuna saalista, niin rähisivät minulle.
Varsinaisessa metsässä tilanne vaihtelee. Harakoista ei luulisi olevan suurtakaan vaaraa. Luin kerran jutun närhestä, joka erikoistui kanalintujen pesiin. Närhi olikin tilastossa korkealla. Äskettäin oli video, jossa näätä söi koppelon munat. Lintu ei voinut kuin kotkottaa paheksuvasti. Näätäkin on tilastossa korkealla.
Koeasetelma, jossa tutkitaan keinopesiä ei varmasti vastaa aivan todellisuutta. Kettu varovaisena mahdollisesti kiertää paikan, koska siinä saattaa olla epäilyttäviä ihmisen hajujälkiä. Roskisdyykari supi ei niistä piittaa vaan saattaa päinvastoin tutkia, että löytyykö jotain mielenkiintoista.
Jos siis pitäisi sanoa metsäkanalintujen pesärosvojen kolmen kärki, se olisi supi, näätä ja närhi. Järjestys saattaa vaihdella alueettain. Kettu luultavasti neljäntenä.
Jos vielä kerran mustikoista. Keskityin muistelemaan. Yhtään aukkoa emme ole tehneet sellaiseen metsään, josta olisimme keränneet mustikoita. Toki niissä on ollut varpuja, mutta ikääntyneessä metsässä ne eivät tuottaneet pomittavaksi asti marjoja.
Sitä vastoin monesta aukosta olemme poimineet mustikoita. Ääriesimerkkinä Päijänteelle suuntautuva länsirinne, josta vaikkapa tuolla edellä siteeratun tiedon mukaan mustikanvarpujen olisi pitänyt kuolla hakkuun jälkeen. Tai mäen päällä oleva kuvio.
Ovatko meidän mustikat ”sivistymättömiä” kun eivät noudata kirjaviisautta vai katselevatko kirjan tekijät asioita työhuoneessaan käymättä luonnossa.
Toki on vuosia, jolloin aukoissa ei ole mustikkaa, mutta sama tilanne saattaa olla metsässä jonain toisena vuonna
