Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Selventävä kysymys. Liikkuvatko ne ketunmetsästäjät niillä Mullen mailla vai liikkuuko niillä vain kettu ja ajokoira. Jos metsästäjiä liikkuu, niin heiltä kysymällä asia selviää ja se millä asialla siellä liikutaan. Kettu tuskin antautuu keskusteluun.
Kannattaa huomata se, että kettu on saattanut tulla ajossa vaikka 10 kilometrin päästä ja metsästäjä yrittää vain saada koiransa kiinni.
Koiran irtilasku ja saaliin ampuminen ovat tietysti kiellettyjä, jos vuokrasopimus ei ole voimassa.
Vähänlaisesti meillä päinkin on kettuja vaikkei niitä metsästetä. Eräs tekijä saattaa olla ilvekset.
Kyllä ketuillakin on vaikutusta riistakantoihin. Ainakin meillä päin erinomaiset kanalintukannat olivat 1930-luvulla, kun kettuja ja muita petoja oli todella vähän. Isävainaa niitä silloin nuoruudessaan metsästi. Ketun nahan hinta oli sama kuin työmihen kuukausipalkka ja sillä olisi saanut hehtaarin sen aikaista lähes pilalle harsittua metsää.
Olen ennenkin kirjoittanut, että mustikan varret on eri asia kuin mustikat. Saattoi silloin lapsuudessani 1940-luvulla harsintametsissä ollakin enemmän mustikan varsia. En niitä silloin laskenut. Siitä olen kuitenkin varma, ettei silloin ollut niin hyviä mustikkapaikkoja kuin nykyään. Niitä löytyy nyt lukuisia niin aukoista, aukkojen vierimetsistä tai varttuneista männiköistä. Tietenkin riippuen kevään säistä, pölyttäjistä, kesäsäistä, sateista ym.
Siis ne harsintametsät eivät olleet lainkaan sadon määrissä verrattavissä nykymetsiin. Toki silloinkin jossain harvinaisessa paikassa saattoi olla hyvinkin mustikkaa, mutta piti kävellä paljon löytääkseen sellaisen ja näistä paikoista ei hiiskuttu naapureille.
Ei Suomi kovin paljon hyödy muutaman tuhannen thaipoimijan työstä.
Luin tuota Metlan juttua niin, että metsien ilmastovaikutusta on entisestään parannettava. Ainakin itse ymmärtäisin tavoitteeseen päästävän niin, että metsistä pitää saada puuta pysyvään käyttöön entistä enemmän ja että metsien kasvua on lisättävä. Näihin on jo nyt olemassa hyviä keinoja kuten tiedämme.
Meillä on maalla sähköllä toimiva hydrauliklapikone, jonka halkaisu toimii samalla tekniikalla. Hankala, jos on oksaisia puita. Terä jumittuu usein ja sitä saa takoa aika lailla saadakseen irti. Muuten kätevä. Yhdellä liikkeellä max noin 30 cm puu katkeaa ja halkeaa. Pätkitty paksumpikin puu halkeaa, jos ei ole oksia.
Niille männyille käy niin, että ne saattavat kasvaakin jonkun aikaa. Valopuita, kun ovat, niin pyrkivät valoon. Ottavat riskiä. Tekevät kaikkensa. Pitää saada latvus sinne suurempien puiden yli. Yrittävät selviytyä pienellä latvuksella ja ohuella rungolla. Lopulta tulee noutaja. Joko puu kuolee pystyyn, kun energia loppuu tai sitten lumi taittaa sen. Voit Jesse tehdä tilastoa kumpaako on enemmän.
Parhaiten sijoituksissa on pärjännyt, kun ostanut ja pitänyt Nestettä ja varonut Nokiaa. Kannattaa muuten pitää arvo-osuustilejä eri pankeissa. Jos on ostanut jotain tappiota tuottanutta, niin sen voi myydä ja tulouttaa tappion. Ei tarvitse myydä aikaisemmin ostettua voitollista.
Esimerkiksi Nordnetin indeksirahasto on kuluton. Jos ei tarvitse osinkotuloja, niin osingot jäävät tilille lisäämään tuottoa.
Ei tuo nykypäivän metsästys taida kuitenkaan vaikuttaa ketun tai supin määrään ratkaisevasti. Takavuosina supisaalis oli 70000 yksilöä vuodessa. Kun sitten meysästystä tehostettiin, niin saalis kasvoi 170000:een. Supit vaan alkoivat kasvattaa isompia pesueita. Metsäjäniskannat heikkenevät, koska maa on myöhempään musta ja puput ovat silloin hyvin nähtävissä. Tarkoittaa myös, että ilvekset kohdistavat enempi saalistustaan kettuihin.
Kerran oli videolla kuva, kun ilves nappasi Nuuksiossa pesueesta toisen ketunpennun. Oli kaiketi jo syönyt muut ja varmaan jossain vaiheessa kävi hakemassa viimeisen.
Meillä on pihapiirin tuntumassa töytöhyypän reviiri. Poikaset käyvät usein leikatulla nurmella haeskelemassa syötävää. Viime kesänä kettu oli samoissa puuhissa, nappasi kaksi hyyppää ja vei ne poikasilleen. Onneksi ainakin sillä kertaa kaksi hyypän poikasta säilyi. Miten lie käynyt jatkossa.
Ihminen on kyllä aika huono metsästäjä koiristaan ja aseistaan huolimatta.
Kumma komma. Kukaan ei ole vielä moittinut. Eipä myöskään kehunut.
Luken sivuilta voi todeta, että Suomessa on yli 10 cm paksuista polttokäyttöön soveltuvaa lahopuuta 55 miljoonaa m3 ja enemmän kuin viime vuosisadan alussa.
Lahopuuta on siis n miljoona puutavararekallista tai metrin levyisenä ja 1,37 metrin korkuisena umpipinona maapallon ympäri. Ja sitähän tulee koko ajan lisää.
Pitäisikö olla huolissaan vai ei?
Hakkuutyömaat ovat hirville mieluisia paikkoja etenkin, jos kaadetaan haapoja. Mihinkä ne ”puurokupin” äärestä lähtisivät. Tietävät motot ja raivausmiehet vaarattomiksi.
Kyllä ne tekevät pitempikäin vaelluksia. Esimerkiksi vaelsivat Muuramesta Multialle. Lauhat talvet ja joka paikasta löytyvät hakkuutyömaat saattavat hillitä vaelluksia. Joku kaveri kertoi, että niitä vaelsi talveksi Simojokivarresta Terrvolaan, siis Rovaniemen lähelle, jossa oli sopivia nuoria metsiä.
Kävin aiheesta keskustelua Hesarin sivulla. Kun sanoin, että taikot ovat kauniita ja niissä on tulevaisuus, eräs tyyppi kirjoitti, että hänestä ne odottavat vain teloittajaa. Tottahan tämäkin tietysti on. Totta on myös sekin, että vilja- ja papupeltojen tilanne on sama. Teloituskomppania tulee vain pikemmin.
En tiedä, että pitääkö itkeä vai nauraa.
Mehän jätetään joka harvennuksessa noita tekopökkelöitä. En kyllä usko, että niistä olisi kuitenkaan apua hömötiaisille. Varmaan joku talitintti ne kuitenkin valtaa. Enkä oikein usko tuohon vanhojen kuusien säästämiseenkään. Nuoruudessani metsät olivat nuoria kaskikauden jälkeen syntyneitä sekametsiä, joissa ei ollut juurikaan suuria naavaisia kuusia. Tästä huolimatta metsissä oli hömötiaisia.
