Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä voi kuusia hakea ja naapuritkin voivat. Samoin sellaista polttopuuta, jolla ei ole markkina-arvoa.
Totta kai hyvin hoidettu tila saattaa olla parempi. Kaikki vain eivät pysty hoitamaan metsiään hyvin eikä edes vähemmän hyvin.
Eikös se niin pitäisikin mennä, että tuet vähee, kun tulot lisääntyy.
Meillä yhteismetsän kiinnostavuutta on lisätty keväisillä istutushommilla, joista on maksettu kunnon palkka. Ei ole kaiketi kuitenkaan ollut niin suuri, etytä olsi mihinkään etuuksiin vaikuttanut.
Kyllä hyvin toimiva yhteismetsä on hieno systeemi. Metsät pysyvät jakamattomina. Tulevat kunnolla hoidetuiksi. Taloudellinenkin tulos on parempi kuin, jos kaikki puuhailivat yksistään.
Enhän minä niitä kaikkia asioita ymmärrä.
Suorittavan kaavioista näkee selvästi, että vuosina 2014-15 (ja myös 2013) kantaa oli aliverotettu. Sen näkee siis siitä, että hirvihavainnot/seuruepäivä olivat selvästi yleistä tasoa suuremmat. Kuluvana vuonna havainnot/seuruepäivä ovat Keski-Suomessa selvästi kaikkia muita seurantavuosia matalammalla tasolla. Varsin hyvin näkee, että lisääntyneet kaatomäärät näkyvät seuraavana vuonna havaintoja/seuruepäivä vähemisenä. Käytännössä siis niin, että tulee tyhjiä ajoja ja päiviä. Niin meidänkin mailla tapahtui. Suomeksi sanottuna hirvikanta oli jahtia aloitettaessa Keski-Suomessa keskimäärin useana vuonna edellisvuotta pienempi. Niin oli siis myös meidän porukan mailla.
Varsinais-Suomessa ja etenkin Varsinais-Suomi 2:ssa tilanne on toinen. Kuten näkyy, niin hirvihavainnot/seuruepäivä ovat vuodesta toiseen samalla noin kaksi kertaa korkeammalla tasolla kuin nyt Keski-Suomessa. Tarkoittaa siis, ettei kukaan oikeasti tiedä hirvikannan määrää eikä sen kehityssuuntaa. (tai jos joku tietää, niin ei kerro) Tietysti tarkoittaa myös, että hirvivahinkojen taso säilyy vähintään ennallaan.
Koko Suomen tilastossa vuoden 2016 hirvihavainnot poikkeavat selvästi em esittämästäni trendistä. Miksiköhän?
Kuten tuolla aimmin kirjoitin, niin hirvimäärät ja havainnot eivät ole suoraan verrannollisia. Virhe kasvaa mitä pienempi hirvikanta on. Hirvionnetomuudet tammi-elokuussa ja hirvikanta ovat aika hyvin verrannollisia.
Myös saalis mies-tai seuruepäivää kohden kertoo aika luotettavasti kehityksen suunnan.
Nuo Luken talvikanta-arviot eivät myöskään kerro ainakaan absoluuttista määrää. Toki kehityksen suunnan.
Itse edelleen uskon, että Keski-Suomen hirvikanta on laskenut. Mille tasolle, sitä en eikä kukaan muukaan osaa luotettavasti sanoa.
Muistutan Timpaa tilanteesta 7 vuotta sitten. Vaikka oli neljä huippukoiraa käytössä , oli tyhjiä viikonloppuja. Sitten vedettiin henkeä muutama vuosi monien muiden toimiessa samoin. Hirvien määrän suhteen käytiin toteamassa ,missä on perälauta.
Tätähän juuri tarkoitin, kun kirjoitin havaintojen antamasta hirvitilanteen virheestä. Tilanne näyttää siihen asti hyvältä, kunnes koirat ovat löytäneet sen viimeisen hirven. Sitten onkin vain eioota. Sitten aloitetaan kasvattaa hirvikantaa. Nyt havainnot eivät vuorostaan reagoi riittävän tehokkaasti kannan lisääntymiseen. Mennään vuorostaan yli tavoitetiheyden.
Katselin Keski-Suomen tilastoja, joissa päiväkohtaista saalista on saatu metsästäjiä ja porukoita kohti selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Se on mielestäni selvä indikaattori siitä, että kanta on laskenut voimakkaasti edellisistä vuosista. Toivottavasti ei käty niin, että pelästytään ja vähennetään liikaa metsästystä. Nyt pitäisi toimia niin, että supistetaan metsästystä vain siellä, missä kanta on laskenut selvästi tavoitetiheyteen ja jatketaan entiseen malliin muualla, jolloin lopulta pääsdtään tasaiseen kohtuulliseen hirvikantaan
Meillä ammuttiin 4 vasan lisäksi 7 aikuista, joista 5 oli naaraita, vaikka selvästi oli nähtävissä meidän mailla hirvikannan lasku. Tämä on täysin yksiselitteistä. Oli tyhjiä ajoja vaikka koirat olivat hyviä. Takavuosina ei koskaan tapahtunut niin. Myös havainnot vähenivät. Sen sijaan havatuista kaatoprosentti oli varmasti 50. Siis ainakin yksi porukka on hoitanut hommansa.
Ainakin meillä hirvikanta on pudonnut selvästi alle puoleen siitä mitä se oli takavuosina.
Havainnot eivät muuten kerro todellisuudessa mitään hirvikannasta. Oletetaan, että mäessä on 5 hirveä ja koira ottaa niistä ajoon yhden, niin se kirjautuu yhdeksi. Jos siellä mäessä onkin vain yksi, jonka koira ottaa ajoon, niin taaskin on vain yksi havainto. Tietysti sieltä mäestä saattaa tulla joku karkkohirvi yksinään näkyviin, mutta perin epäluotettava tuo havaintoihin perustuva kannan arviointi on.
Toinen tarkkuutta heikentävä tekijä on koirakannan laadun paraneminen. Ovat laajahakuisia ja löytävät entistä paremmin hirviä. Ainakin meillä metsästys oli tänä vuonna pelkkää juhlaa kahden loistavan koiran ansiosta.
Hirvenmetsästysharrastuksesta on lehdissä kirjoitettu lähinnä myönteisesti, vaikka voimakkaaseen kritiikkiin olisi jo vuosikymmeniä sitten ollut aihetta. Ehkä lehtien päätoimittajia on viety hirvijahteihin ja siten kypsytelty lehdistö hirvimyönteiseksi.
Ollaanko tosiaan sitä mieltä, ettei hirvenmetsästyksestä saisi kirjoittaa positiivisesti? Kyllä monet hirviporukat ja koirankasvattajat ovat todella työn sankareita. Ilman heitä olisi tilanne vielä paljon pahempi. Ja he kyllä ansaitsevat kaiken arvostuksen.
Mistä pitäisi tietenkin kirjoittaa on se, että paikoin (ei kaikkialla) hirvikannat ovat liian suuria ja että pitäisi helpottaa metsästystä. Samoin pitäisi puuttua riistaruokintaan, joka edesauttaa hirvieläinten lisäksi myös villisian leviämistä ja tietysti lisää välillisesti myös punkkitauteja. Siis kyseenalaistaa riistaruokintaa harjoittavien metsästäjien toiminnan järkevyys. Tätä kun toistettaisiin tarpeeksi usein kyllä asenteet lopulta muuttuisivat.
Olen ymmärtänyt, että metsäpalossa häviää taivaalle typpeä, minkä puute hidastaa uuden metsän kasvua. Myös maapohjan lisääntynyt emäksisyys hidastanee happamaan maapohjaan sopeutuneiden havupuiden kasvua.
Meillä oli v 2018 pienehkö ( n 0,3 ha) metsäpalo kalliomaastossa. Vain maan pinta paloi. Puut näyttivät aluksi terveiltä. Viime kesänä ne kuolivat. Myytiin ne (46 m3) suuremman kaupan yhteydessä energiapuiksi. Menivät Jyväskylän Keljonlahden voimalaan. Liekö kovin suuri synti. Alue jätetään taimettumaan luontaisesti ympäröivistä männyistä. Metsäkoneet hoitivat liikkuessaan muokkauksen.
