Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin Keski-Suomessa meidän metsissä näyttää tilanne sellaiselta, ettei heinettyminen ole ainoa syy sille miksi mänty ei taimetu luontaisesti. Äestysjälki saattaa olla kunnollinen, mutta, jos parina vuonna ei onnistu, niin sitten on tehtävä jotain. Luulisin, että kevätsäät saattavat olla erittäin merkittäviä, kun kylvösiemenetkin menestyvät heikosti. Jos taimi ennättää itää ja tulee kuiva kausi, niin se kuolee.
Äestysjälkeen syntyy ajan mittaan levää tai muuta kasvullisuutta, jolla on luonnollisestikin tarkoitus nitistää männyn taimi, jotta itse menestyisi. Olen monesti katsellut vähän vanhempia jälkiä, jotka eivät ole taimettuneet vaikka lähellä on siemenpuita.
Meillä on Jyväskylän tienoilla aika suuri aikanaan sp-asentoon hakattu männikkö, joka on lähes kokonaan tehty aukoksi. Siinä on ollut jotain 10-20 % sellaista, joka on uudistunut luontaisesti tyydyttävästi. Loppu on uudistettu eri tavoin. Istuttamalla kuusta tai mäntyä tai äestämällä ja kylvämällä.
Tuo tutkimus on lähes yhtä tyhjän kanssa. Ymmärsin, että tutkittiin vuonna 2010 tehtyjä aukkoja. Kuten jokaisen pitäisi tietää, niin männyn siemenvuodet vaihtelevat. Ja tietysti kevätsäätkin. Luotettava tutkimus edellyttäisi mielestäni monien vuosien aikana tehtyjen aukkojen seuraamista. Vasta silloin voisi luotettavasti päätellä miten pienaukot taimettuvat.
Kannattaisi kyllä pitää omat ja työnantajan asiat erillään. Ajattelepa, että sille koneelle olisi sattunut jotakin. Olisi voinut tulla kallis remontti. Jos moottori olisi hajonnut siellä vieraalla palstalla, mitähän olisit selittänyt? Joskus on koneita kaatunut tai uponnutkin. Kuka olisi viulut maksanut. Sinä vai kaverisi. Olet siis ajanut luvatta vähintään noin 15 tuntia. Sen te olettu koneen omistajalle velkaa. Kannattaa harkita, ettei tee toiste samaa. Näissäkin asioissa saattaa käry käydä aivan yllättäen. Kun tuollaisiin puuhiin ryhtyy, niin kannattaa miettiä, että mitä seuraa, kun jää kiinni.
Omituinen asia. Nimittäin tänään soitti aivan tuntematon tyyppi, joka kysyi ostaisimmeko 100 m3 hankintapuuta. Liekö ollut tuo kaverisi? Joka tapauksessa sanoin, että myydään, ei osteta. Kaveri vaikutti jotenkin hämilliseltä. Olisikohan omatunto kolkutellut?
Lehtikuusi on kyllä aika hankala puu. Kieroontuu helposti. Tein vanhan aitan verantaan leku-lattian 20-senttisistä lankuista, koska haluttiin saada vanhan malliset mahdollisimman leveät lankut. Vähän jäi hammastuksia vaikka lankut olivat vain 3-metrisiä. Kai ne siellä katoksen suojassa 100 vuotta kyllästettyinä kestävät.
Kuten edellä todettiin, ettei lehtikuusella ole juurikaan markkina-arvoa. Keväällä ja syksyllä se piristää maisemaa ja on talvella tosi ankean näköinen.
Koskaan en ole väittänyt hakkuu aukkoa kuolleeksi. Tosi asia vain on se,että puupellon laji määrä on murto osa vaikkapa 80 vuotiaasta luontaisesti syntyneestä seka metsästä.
Taitaa muuten Risuparran 80-vuotiaan metsänkin kasvu vain murto-osas kasvatusmetsän kasvusta. Haluatko autiottaa maaseudun, mitä erityisesti edesauttaa metsän kasvun ja sitä kautta metsäalan työpaikkojen väheneminen.
En muuten ole varma siitä, että tuossa väitteesäsi lajimäärästä olet oikeassa. Olen katsellut 100-vuotiaitakin sekametsiä ja ei niiden lajikirjo ole mitenkään silmiin pistävä.
Periaatteessa asia on noin kuin Gla kirjoitti. Käytänössä kuitenkin usein toisin. Viimeinen siemenpuuhakkuu 2012 oli vajaa 10 % koko leimikosta. Jouduttiin kuitenkin taimien säästämiseksi tekemään talvella erikseen kun muut puut hakattiin kesäkorjuuna. Hinnoittelu koko kaupassa sama. Tässä tapauksessa runkohinta oli niin hyvä, ettei vieläkään ole sellaista saatu.
On selvä asia, että pitää olla jossain määrin myös vanhoja metsiä. En kyllä ymmärrä, että ne olisivat jotenkin parempia kuin nuoret metsät. En ihmisenä tunne itseäni yhtään paremmaksi kuin lapseni, lapsenlapseni tai lapsenlapsenlapseni. Päin vastoin. Heissä on tulevaisuus. Näin metsissäkin. Jos meillä ei ole nuoria metsiä, niin kaikki metsät lopulta rappeutuvat ja muuttuvat lahopuiden raiskioiksi. Saamme heittää hyvästit niin puunkäytölle kuin kaikille hiilinieluille.
Siitä taas riippuvat esim. mustikkasadot ja sen myötä vaikkapa metsäkanalintujen poikasten selviytyminen ensi viikoistaan. ”
Kanalintujen poikaset syövät ensi viikkoinaan hyönteisravintoa. Siihen ei tietenkään vaikuta se onko kimalaisia vai ei. Nimittäin siihen aikaan ei ole vielä mustikan marjoja. Myöhemmin kyllä sitten syödään marjojakin.
