Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Hyvä kommentti Hesarin keskustelussa:

Minulla kävi niin, että kun jatkuvan kasvatuksen lohkolla suoritettiin harvennushakkuu, jäljelle jätetyt kuuset saivat liikaa valoa, alkoivat kuivaa ja kirjanpainaja iski niihin. Piti tehdä aukko, että loput kuuset ehdittiin saada pois ennen lisätuhoja. Olisiko niin, ettei jatkuvan kasvatuksen lohkoille kuuset sovi lainkaan? Kuuset eivät näytä kestävän nykyilmastossa muiden puiden poistoa läheisyydestään vaan alkavat kuivaa. Kuusia voi ilmeisesti nykyilmastossa kasvattaa vain valoisuudeltaan muuttumattomassa ympäristössä, eli puupellossa, mihin tehdään varovaisia harvennuksia ja lopuksi kaikki kuuset kaadetaan kerralla pois.

Tässä kommentti Hesariin:

Kysymys kuuluu, miksi Taavetin eteläpuolella maanomistaja ei ole reagoinut kirjanpainajatuhoihin vaan on antanut metsänsä pilaantua. Hoidan erään yhteismetsän asioita. Kesällä 2022 havaittiin eräässä kuusikossa muutama kirjanpainajan tuhoama kuusi. Tuhon alkusyy oli ilmeisestikin myrskyn metsän sisällä kaatama muutama tyvilahokuusi. Emme jääneet odottamaan. Kesäkuussa 2023 oltiin tehty paikalle 2,5 ha:n aukko.

Metsänkäsittelyllä on suuri vaikutus kuusikoiden tuhoihin. Mediassakin on käsitelty Jyväskylän virkistysalueilla jatkuvan kasvatuksen hakkuiden seurauksena tapahtuneita kuusikkotuhoja. Vuonna 2018 Metsälehti julkisti Joutsassa jatkuvan kasvatuksen seurauksena tapahtuneesta tuhosta videon. Vaikka tällaiset riskit tiedetään, niin jatkuvaa kasvatusta markkinoitiin juuri tässä lehdessä Erkki Lähteen suulla.
Omakohtainenkin kokemus on n vuodelta 2000. Teetimme kuusikkoon voimakkaan yläharvennuksen, minkä seurauksena jätetyt kuuset alkoivat kuivua. Kiireesti moto töihin ja aukoksi. Tämän jälkeen päätimme, että yli 50-vuotiaita kuusikoita ei harvenneta vaan aikanaan aukoiksi.

Kuusikoita ei saa käsitettä riskialtteilla hakkuutavoilla. Niitä pitää tarkkailla ja siinä tuo keinoälysysteemi pitää saada yleiseen käyttöön. Tuhoihin on reagoitava välittömästi riittävän voimakkailla hakkuilla.

Hakkuut pitää pyrkiä suunnittelemaan sitten, ettei metsään jää pitkäaikaisia auringon paahteelle altistuvia reuna-alueita. Muutama kuollut kuusi ei haittaa, koska sertifikaattikin vaatii niitä

Sekapuuston kasvatusta tulee suosia, mikä parantaa myös kasvua. Valitettavasti tämä ei aina onnistu. Yhteismetsämme mailla on alueita, joilta hirvet ovat syöneet männyn- ja koivuntaimet. Vain kuuset ovat jäljellä.

Kertauksena. Tuhot eivät johdu vain ilmastosta vaan paljolti vääristä metsää koskevista toimintatavoista.

  Jälki oli sen mukaista.  Hometta ja eristehuijausta. Talot  pitää hävittää  pikimmiten!

Perko tätä kutsun vihapuheeksi.  Pyydä anteeksi.   Et ymmärrä rakentamisesta mitään.  Et tiedä myöskään sitä millaisia vastuullani olleet rakennukset ovat olleet ja ovat nykyään.

Ihmettelen, että sinun annetaan kirjoittaa täällä.

Ei ole hyviä jk-kohteita kuin hetkellisesti.    Sitten, kun tulee aika uudistaa,  on vaikeaa.  Toisin on täystiheän metsän uudistaminen.   Saa kerättyä hakkuutähteet ja taimikko ennättää yleensä kaikkea pintakasvullisuutta pakoon.  Insinööri, joka rakennusliikkeessä koko ajan joutui kiinnittämään huomiota taloudellisuuteen ja tehokkuuteen ei voi ymmärtää, etteivät jotkut ymmärrä näin yksinkertaisia perusasioita.

Eivät entiset metsänhoitajapolvet löytäneen harsinnasta mitään hyvää ja tunsivat systeemin perinpohjaisesti

Kyllä ennenkin osattiin uudistaa vaikka käytettiin paljasjuuritaimia ja vain istutuskuokkaa.  Meillä on toki vain 60 aikana uudistettuja kohteita.

Jos metsä ei kasva, niin se haittaa tietenkin metsänomistajaakin.  Kuten olette varmaan huomanneet, niin puunhinta on nousussa.  Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän puuta on myytävissä entistä parempaan hintaan.

On myös yleisessä intressissä, että metsä kasvaa mahdollisimman hyvin.  Syitä mm ilmasto, työpaikat ja kansantalous.

Pukkalan  metsässä voi tulla myyntieuroja, mutta jaksollisen hakkuusta taimikon perustaminenkin  huomioon ottaen vielä enemmän.   Puustotaseen pieneneminen vie Pukkalan systeemin aina miinukselle.

Tuomaalle sanoisin, että minunkin havaintoni perustuvat useampaan sataan hehtaariin eri-ikäisiä jaksollisen metsiä.  Toki joskus on ongelmia eri syistä, mutta ne ovat vähäisiä poikkeuksia.  Kuusikoiden uudistaminen on pitkään ollut idioottivarmaa.  Taimikot ovat  täystiheä ja luontaiset taimet täydentävät niitä..   Muutama hankala kevät on heikentänyt männyn itämistä.  On jouduttu täydennysistuksiin ja säätämään systeemiä paremmaksi.  Tällainen kuuluu normaaliin elinkeinotoimintaan.

Minulla on pari koetta, toinen myrskyn tekemiä jälkiä,, toinen oma koe.  On järkyttävän suuri ero taimettumisessa ja taimien kasvussa jaksollisen eduksi.