Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Totta kai risut muuttavat luodin suuntaa. Tuossa kuvassa olleessa tapahtumassa ei tainnut olla siitä kyse.
Meidän hirviporukassa on passipaikat useimmiten torneja tai kiviä ja risut raivattu tärkeimmiltä ampumasektoreilta.
Ei mitään vaikeutta ampua ohi. Kerran olin passissa niin, että minun ja viereisen passimiehen välistä meni vasaporukka. Kun olivat menneet niin pitkälle, että oli turvallista ampua, ammuttiin molemmat sitä vasaa. Minun puoleisessa kyljessä oli reikä. Kaverin ei vaikka hän on porukan paras ampuja. Kaikki pitempään metsästäneet ovat ampuneet pummeja. Tietysti minäkin.
Riistalaukaustilanteessa luoti taitaa mennä useimmiten edestä ohi. Viedään kivääriä liian nopeasti hirven mukana ja liike menee liian pitkälle. Joskus eläin hidastaa vauhtiaan tai tekee yllättävän käännöksen. Tässä ei tainnut olla siitä kyse.
Kyllä tässä saattaa olla vähän sukupuoliasennettakin. Halutaan olla tasavertaisia
Tuollaiset kuopat saattavat olla yli 100-vuotiaita ja siis Muinasismuistolain suojelemia. Yhteismetsän maalta jyrkän mäen rinteestä löysi valpas metsäsuunnitelman tekijä kuopan. Oli hienot näkymät Päijänteelle. Päätelmä oli, että kysessä oli käpykaartilaisen korsu. Vettä ei ollut lähellä, mutta olipahan kaverilla aikaa hakea vähän kauempaa. Muistelin joskus aiemmin kuulleenikin juttua jostakin paikallisesta käpykaartilaisesta.
Nauhotin alueen niin, etteivät metsäkoneet myllänneet kuoppaa.
Koneiden kanssa rustailunsa on omat vaaransa. Tai ainakin pitää valita sellainen eukko, jota ei häiritse vaikka aviomies korjailee koneita kaikki illat nyrkit rasvassa. Tai voi käydä kuten meikäläisen entiselle Erik-nimiselle naapurille.
Kaverilla oli kuorma-autoyritys, jonka möi ja osti Länsi-Uudeltamaalta tilan ja alkoi lisksi hakettajayrittäjäksi. Kaveri oli jo isältään perinyt tavan korjailla autojaan kaikki illat, mikä on tietysti tiukasti kilpaillulla alalla pakkokin. Jatkoi saamaa elämänmuotoa edelleen. Alkoivat olla jo kuusissa kymmenissä. Tilalle tuli remonttia tekemään nuorehko timpuri, 3 lapsen isä.
Jo aika varttunut rouva ja timpuri ihastuivat ja aikoivat lähteä lemmenlomalle. Tästä Erik ei pitänyt. Ampui timpurin ja itsensä. Rouvan jätti henkiin katumaan tekosiaan.
Eihän ne onnettomuudet prosentuaalisesti kovin paljoa lisäänny, mutta ei tämä tieto todellakaan auta sitä, joka törmää hirveen.
Eihän se toisten syy ole, jos jollain porukalla ole kylmiötä. Sen verran arvokasta tavaraa hirvenliha on, että sitä pitäisi kohdella arvostavasti.
Epäilemättä Mm tiedät, että koirin omistajat treenavat kuitenkin koiriaan ennen metsästyskautta. Tämäkin lisää onnettomuusriskiä, koska ajoista tulee pitkiä ja hirvet ennättävät ylittää montakin tietä ja palatessaan pimeällä aiheuttavat todella suuria riskejä.
Niin kuin olen moneen kertaan kirjoittanut, niin myöhentynyt metsästysaika vähentää kaatoja kesälaitumilla ja lisää talvilaidunten hirvikantoja.
Hirvenmetsästyksen vaikutuksia tulee todella tarkastella koko yhteiskunnan kannalta.
Edelleenkin.
Suurin ongelma täsää myöhennetyssä hirven metsästyksen aloittamissa ovat lisääntyneet onnettomuudet. Haluatteko te Suorittava ja Mm, että joku joutuu onnettomuuteen tai jopa menettää henkensä, että saatte metsästää kuten te haluatte?
Myöhentäminen tuo myös hirvenmetsästäjille riskejä. Päivät lyhenevät ja kelit huononevat.
Kuten aiemminkin kirjoitin, niin hirviä ennättää muuttaa kesälaitumilta. Tämä aiheuttaa ongelmia hirvien talvilaidunten omistajille.
Onnistuihan se metsästys muutamia kymmeniä vuosia vaikka aloitettiinkin aiemmin. Eikä keleistäkään tiedä. Nyt marraskuun alussa taitaa olla lämpimämpää kuin syys-lokakuun vaihteessa.
Hirvenmetsästys vaikuttaa niin moniin ihmisiin, ettei asiaa voi tarkastella jonkin yksittäisen metsästäjän näkökulmasta.
Jos hakkuuteho olisi vaikkapa vain 50 m3 päivässä, niin homman tekisi 3 kuukaudessa. En ole kyllä huomannut meillä päin huomannut, että kauheita viiveitä olisi kaupan ja hakkuun välillä. Viimeisessä kaupassa 6 päivää.
Tietysti silloin oli eri tilanne, kun Astat ja Veerat kaateli metsiä. Silloin hakkuu siirtyi vuoden.
Ja kuinkas sitten kävikään? Riistahavainnot.fi-sivuston mukaan vuonna 1991 saalispainot olivat keskimäärin seuraavat: usokset 183,2, naaraat 169,3, urosvasat 82,7 ja naarasvasat 78,6 kg. Uuteen metsästysaikaan siirryttiin vuonna 2017, jolloin edellisen vuoden aiempi metsästysajan aloittaminen vaikutti vielä vasoihin. Vuonna 2017 keskimääräiset saalispainot olivat: urokset 183,4, naaraat 168,3, urosvasat 79,3 ja naarasvasat 75,7 kg. Siis aikuisten hirvien painot olivat 26 vuoden seurantajakson aikana pysyneet liki ennallaan, mutta vasojen painot pudonneet n 3 kg.
Ministeriön teorian mukaan vasojen painojen olisi pitänyt nousta dramaattisesti, kun hirville annettiin 2 vikkoa lisää kiimarauhaa. Mutta miten kävikään? Kuluvana vuonna urosten keskipaino on 183,9, naaraiden 167,4, urosvasojen 78,0 ja naarasvasojen 74,1 kg. Siis aikuiset ovat jatkuvasti saman painoisia, mutta sama laskeva trendi näkyy vasojen painoissa, mikä on vallinnut jo kauan.
Ministeriö sai tuolla metsästysajan aloittamisen siirrolla toki jotain aikaankin. Lisää hirvionnettomuuksia. Tietysti myös sen, että metsästys vaikeutui ja hirvikannan paikalliset vaihtelut kasvoivat, koska kesälaitumilta ennätti poistua hirviä talvilaitumille. Varmaankin virkamiehet ovat moisista saavatuksista ylpeitä.
Sinänsä mielenkiintoista on, ettei vasojen painon pienentyminen korreloi aikuisten painojen kanssa
Ehkä varmaan noin jos mittarina on lihakilomäärä. Mutta sehän ei ole se mittari. Meidän hirvikannan hoidon tavoitteena ei tietääkseni koskaan ole ollut suurempien hirvien kasvattaminen. En ainakaan sellaisesta tavoitteesta kuullut.
Mm tarkista ”kuulosi”. Hirvenmetsästyksen aloittamisen myöhentymistä perusteltiin Maatalousministeriön toimesta sillä, errä näin saadaan saaliiksi suurempia vasoja.
