Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Otetaan uusinta:
Harsintajulkilausumasta selviää suojuspuuhakkuun tarkoitus, joka on synnyttää uusi puusukupolvi. Kun taimikko on syntynyt, niin suojuspuut hakataan ja metsää kasvatetaan tasaikäisenä kunnes tulee taas uudistusvaihe. Suojuspuuhakkuussa poistetaan pienimpiä ja suurimpia puita. Jätetään hyväkasvuisia laatupuita siementämään.
Silloin 1948 ei ollut taimi- eikä siementuotantoa. Piti turvautua luontaiseen uudistumiseen. Harsintajulkilausuman allekirjoittajat tunsivat kaksi uudistamistapaa, siemenpuuhakkuu männiköihin ja suojuspuuhakkuu kuusikoihin.
Totta on tietenkin, että taimien olemassaolo hakkuuvaiheessa merkitsee, että kuusikko uudistuu suojuspuuhakkuulla. Jos niitä ei ole, niin sitten uudistuu tai ei. Kaikkiaan systeemi on sekä hidas että epävarma, mutta silloin 1948 ei ollut parempaa tarjolla.
Totta kai poimintahakkuussa voi ja pitääkin hakata pienempiäkin puita, jos yleensä on jotain hakattavaa. Hakkuilla on kuitenkin säädettävä tilannetta siten, etteivät puu kasva niin suuriksi, että niiden kaataminen murskaisi taimet ja pienemmät puut. Siksi väistämättä hakkuu kohdistuu pääosin parhaisiin puihin.
Jos metsiimme halutaan suuria puita, niin jatkuva kasvatus ei täytä tätä vaatimusta.
Harsintajulkilausumasta selviää suojuspuuhakkuun tarkoitus, joka on synnyttää uusi puusukupolvi. Kun taimikko on syntynyt, niin suojuspuut hakataan ja metsää kasvatetaan tasaikäisenä kunnes tulee taas uudistusvaihe. Suojuspuuhakkuussa poistetaan pienimpiä ja suurimpia puita. Jätetään hyväkasvuisia laatupuita siementämään.
Poimintahakkuun tarkoitus on taas ylläpitää metsän kerroksellisuutta. Päähakkuutapa on suurten puiden poisto.
Ollaankohan Visan kanssa niin samanlaisia, että Huski sotkee meidät? Olen nimittäin joskus kertonut, että meidän yhteismetsän (silloin yhteisomistus) metsissä tehtiin ensimmäinen aukko 1963. Minun osuuteni rajoittuu kuskina olemiseen, kun haettiin tilan osakkaiden nimiä puukauppakirjaan.
Sittemmin tuo yhteisomistus purettiin jakamalla tila ja appivanhempieni perikunnalle tulleesta osasta muodosteiin 2008 yhteismetsä.
Jos jotain metsiin liittyvää pitäisi veikata, niin sitten suo-ojitukset. Luonnontilaisilla soilla on usein aika runsaasti koivuja. Jonain vuonna tulva kestää niin kauan, että koivuja kuolee, kun juuret ovat liian kauan veden alla. Syntyy sopivia pökkelöpuita. Näin oli laita niissä nuoruuteni metsissä, joissa luonnon ihmeitä tutkin ja joskus löysinkin tällaiselta suolta jonkun tiaisen pesän. Ojitetuilla soilla koivut eivät yleensä kuole nuorina.
Tutkimukset osoittavat kuutioissa lasketun pökkelöiden määrän lisääntyneen. Nyt koivut kuolevat yleensä vanhempina ja soveltuvat siksi huonommin hömötiaisten pesäpuiksi.
On tietysti täysin järjenvastaista väittää, että tiaisilla olisi pulaa ruoasta. Metsiemme lisääntynyt puumäärä kyllä elättää sellaisen hyönteismäärän, että moninkertaisellekin lintumäärälle löytyisi syötävää.
Mielenkiintoinen tuo tiaisjuttu. Oleellistahan siinä oli, ettei hömötiaiskannan vähenemisen syytä/syitä voi yksikäsitteisesti selvittää. Tämän olisin minäkin voinut kertoa. Juttu oli kuitenkin hyvä siinä mielessä, että siinä perinpohjaisesti kumottiin selvä yhteys hakkuiden ja tiaiskantojen välillä.
Tulee kyllä mieleen, että aikuisilla tutkijoilla pitäisi olla hyödyllisempää työtä kuin kumota asenteellisten metsätaloutta vastustavien perättömiä väitteitä. Taitaa olla toivoton yritys saada nämä metsätalouskielteiset tekemään aitoa rehellistä tutkimustyötä. Veronmaksajien resursseja kuluu täysin turhaan.
Viimeisen 5 vuoden aikana metsän arvo on noussut luokkaa 50 % normaalin vuotuisen myyntitulon lisäksi. Koskaanhan ei ole mahdollista päästä kestävästi korkeaan vuotuiseen päivän metsämaan arvolle laskettavaan myyntituottoon, koska metsän hinta nousee puun hinnan ja kasvun suhteessa.
Osakkeiden hinnat ovat sitä vastoin pysyneet ennallaan ja asuntojen jopa laskeneet. Ei siis sinun RR kannata elvistellä.
Minä katselen mielelläni tienvarren suuria tukkipinoja ja myyntitilityksen myös suuria numeroita. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin löytyy tyyppejä, jotka periaatteellisista syistä näyttävät haluvan huonoa tuottoa metsistään ja seuraaville sukupolville uudistamisongelmia.
Metsän kasvu on olennaista, koska tulevaisuudessa puun kysyntä tulee kasvamaan ja hinnat nousemaan. Nyt tehdyn investoinnin tuotto tulee vaan paranemaan. Surullinen on sellaisen metsänomistajan tilanne, jonka metsien kasvu taantuu.
Kannattavuuslaskelmat, joihin RR yleensä vetoat ovat pelkkää puppua. Kukaan ei osaa ennustaa enempää puun hinnan kehitystä kuin muidenkaan sijoitusten.
Muutaman viime vuoden puun hintojen kehitys on osoittanut kuinka olemattomalla pohjalla NNA-laskenta on.
Itse asiassa Nenonen ei sitä korjausmuunninta keksinyt vaan eräs tykistöupseeri. Nenonen otti vain sen käyttöön. Oli tarkoin varjeltu sotasalaisuus. Ei saanut kertoa saksalaisillekaan.
Kuuluhan tämäkin siinä mielessä metsätalouteen, että tykkituli teki ja muokkasi aukkoja. Silloin 19-vuotias lankomies oli Tali-Ihantalassa tykkien tuliasemassa laskijana.
