Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Metsän kasvu on olennaista, koska tulevaisuudessa puun kysyntä tulee kasvamaan ja hinnat nousemaan. Nyt tehdyn investoinnin tuotto tulee vaan paranemaan. Surullinen on sellaisen metsänomistajan tilanne, jonka metsien kasvu taantuu.
Kannattavuuslaskelmat, joihin RR yleensä vetoat ovat pelkkää puppua. Kukaan ei osaa ennustaa enempää puun hinnan kehitystä kuin muidenkaan sijoitusten.
Muutaman viime vuoden puun hintojen kehitys on osoittanut kuinka olemattomalla pohjalla NNA-laskenta on.
Itse asiassa Nenonen ei sitä korjausmuunninta keksinyt vaan eräs tykistöupseeri. Nenonen otti vain sen käyttöön. Oli tarkoin varjeltu sotasalaisuus. Ei saanut kertoa saksalaisillekaan.
Kuuluhan tämäkin siinä mielessä metsätalouteen, että tykkituli teki ja muokkasi aukkoja. Silloin 19-vuotias lankomies oli Tali-Ihantalassa tykkien tuliasemassa laskijana.
Ylispuuhakkuu ei ole suojuspuuhakkuu, joka on käytännössä raju harvennus. Ainakin ohjeet ovat täysin ristiriitaiset. Tiesikö ostaja mitä myyjä tarkoitti, jos puhui suojuspuuhakkuusta?
Kukaan ei hakkaa tahallaan sellaista jota ei myyjä ole tarkoittanut. Tulee vaan kauheasti vaivaa ja aikaa vieviä selvittelyjä. Ostajien pitäisi olla tosi tarkkoja outojen ohjeiden kanssa.
Meillä päin on metsänomistaja, joka halusi, että harvennuksen jälkeen put ovat yhtä kaukana toisistaan. Ei ainakaan silloin saanut puitaan kaupaksi.
Kerrokselliset metsät on se vaihtoehto jk metsäksi.
Tämähän on itsestään selvyys. Ongelma onkin, etteivät metsämme kehity kuin poikkeustapauksissa kerroksellisiksi ja riittävän puustoisiksi. Taloudellista järkeä hommassa ei olisi vaikka tyytyisi pelkän kuusen kasvatukseen. Jos metsänomistaja luopuu vapaaehtoisesti koivun ja männyn kasvatuksesta ja alkaa kasvattaa kuusta, jossa laho leviää, niin voi kysyä mistä tämä tyhmyys johtuu.
Tulivuorenpurkaukset vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
Tropiikin metsien häviäminen vaikuttaa myös yhteyttämisen yhteydessä muodostuvien aerosolien vähenemiseen (Markku Kulmala) Nämä aerosolit toimivat polvipisaroiden ytiminä ja siten vaikuttavat sadantaan. Amazonaksen alueella tämä vaikuttaa sateiden vähenemiseen, mikä pahentaa tuhon kierrettä.
Sama ilmiö on epäilemättä myös Etelä-Euroopassa, jossa kuivuus ja metsäpalot entisestään hävittävät lisää metsiä ja niin edesauttavat tuhon kierrettä.
Boreaalisissa havumetsissämme tätä tuhon ilmiötä ei voi esiintyä niin kauan, kun pidämme metsämme hyväkasvuosina. Kanadan ja Venäjän luonnonmetsissä sitä vastoin on odotettavissa, että metsäpaloista johtuva puuston häviäminen lisää entisestään metsien kuivuutta ja paloherkkyyttä. Syntyy siis itsestään ruokkiva tuhon kierre. Tämä olisi meilläkin mahdollinen, jos alettaisiin suojella lisää metsiä. Ikääntyvien metsien aerosolituotanto loppuu ja kuivuus sekä paloherkkyys lisääntyvät.
Ja saa todellisia onnistumisen kokemuksia, kun katsoo metsää missä vaiheessa vaan. Hienoa on katsoa puita suurissa pinoissa lähtemässä kauas maailmalle vaikkapa ihmisten kotien rakennusaineiksi. Tai sitten pientä tainta, joka on suuren puun alku. Tai muistella kohdetta, jonka kasvuun lähdössä on ollut vaikeuksia, mutta nekin on voitettu. Tai ihan mitä vaan metsässä.-
En kyllä ymmärrä metsänomistaa, joka synkistelee metsänsä vuoksi. Päin vastoin. Kun on vaikeaa, niin metsäretki auttaa.
