Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Monenlaista tainta ja istuttajaa on ollut meidän metsissä. Eikä suotta. Sinä aikana puusto on lisääntynyt 60 m3/ha eli 70 % vaikka on joku kalikka myytykin.
Todellisia työnsankareita olivat aikanaan paljasjuuritaimien istuttajat, jotka joutuivat kuokkimaan tosi kivistä maata.
Kerroksellinen kuusikko on mahdollinen tietenkin toteuttaa jossain muodossa ja jonkin aikaa ja edellyttäen poikkeuksellisen hyviä taimettumisolosuhteita. Tämä on selvä. En vain ymmärrä miksi pitäisi tavoitella menetelmää, joka on riskialtis ja aina epätaloudellinen ja johtaa väistämättä tehtävään uudistushakkuuseen, jossa kertyvä vähäinen puu on heikkolaatuista ja jonka uudistustyö on kallista ja isotöistä.
Jos haluaa menettää rahojaan, löytyy toki mukavampiakin tehdä tämä. Jos haluaa nauttia hyvistä tuloista ja hienoista metsistä, niin sitten tekemään aukkoja.
Jos siis haluaa kasvattaa pelkästään huonosti kasvavia lahovikaisia kuusia, niin tietyissä olosuhteissa tämä kyllä onnistuu. Maapohjan pitää olla erittäin kosteaa, melkein korpea, niin taimettuminen onnistuu suhteellisen varmasti.
Kuten tiedetään, niin lahovikaisuus tarttuu etenkin alikasvustaimien juuriyhteyksien avulla. Koivu ja mänty eivät tuollaisessa metsää taimetu. Normaalilla aukkosysteemillä pääsee helposti 50 % parempaan keskikasvuun.
Kuten tiedetään niin monet suomalaiset ovat valmiit maksamaan siitä ettei tarvitse maksaa veroja. Heidän hengenheimolaisiaan ovat jatkuvan kasvatuksen harjoittajat, jotka pyrkivät minimoimaan metsätaloutensa tuoton.
Lisätietoa löytyy hakusanoilla ”luontodirektiivin luontotyypit”. Metsäisiin luontotyyppeihin kuuluu yksi perinnetyyppi: hakamaat ja kaskilaitumet.
Kaskenpolttoa meidän maisemissa on kylläkin harjoitettu hyvin vähän. Pysyvät asukkaan tulivat vasta 1851 ja siirtyivät suoraan peltoviljelyyn. Kaskilaitumiksi emme siis pysty metsiä entisöimään.
Kasvattivat innolla myös karjaa, joten hakamaita oli paljon. Meiltä lähti karja 1968 ja sitten näitä entisiä hakamaita on käsitelty eri tavoin. Eniten uudistettu koivikoiksi. Pitäisikö hankkia kyyttöjä, jotta nuo hakamaat palautuisivat sellaisiksi, jollaisia olivat aiemmin. Ongelmana on, että entinen navetta on uusiokäytössä, saunaosasto, kodinhoitohuone, verstas ja yleinen tavaravarasto.
Kommentti perinnebiotoopeilla Valtion piikkiin laiduntavan naisen murheista kertovaan Hesarin juttuun:
Suomen metsät vähenevät hyvää vauhtia rakentamisen seurauksena ja jotain pitäisi tehdä tämän korvaamiseksi. Ilmastoteko olisi palauttaa nämä nyt puuttomat entiset metsäalueet takaisin metsiksi. Samalla säästyisi paljon energiaa, kun lampaita ja muita elukoita ei rahdattaisi pitkin ja poikin Suomea. Ongelma on toki, että samalla moni virkamies menettäisi hyvän suojatyöpaikan, jossa nyt saa puuhastella ilman mitään todellista vastuuta.
Puutuomaalle kertoisin toisenlaisen esimerkin. Oli myös n 10ha:n erittäin voimakkaasti harvennettu männikkö, osin kuivahkoa osin tuoretta kangasta. On uusittu 3 vaiheessa. Löytyi erilaista taimettumista. Ehkä 10 % oli sellaista, että perkaamalla saatiin kasvatuskelpoinen taimikko. Loppu on uudistettu kylvämällä tai istuttamalla mäntyä tai istuttamalla kuusta. Uudistushomma on tehty taimettumattomiin osiin äestämällä ja kylvämällä männyn siemen. Yksi lohko onnistui hyvin, seuraavana vuonna viereen tehty samanlainen uudistus epäonnistui pahoin ja jouduttiin täydennysistuttamaan. Osittain taimettuneita kohtia paikoin laikutettiin ja istutettiin kuusta tai mäntyä. Paikoin istutettiin muokkaamattomaan maahan samoin taimia
Ensimmäinen kuvio kasvaa perkuun jälkeen vaihtelevasti, kuusta, mäntyä tai sekametsää maapohjasta riippuen. Toisessa (karummassa) vaiheessa on hyvä mäntytaimikko. Kolmannen vaiheen tilanne on vielä tarkkailussa.
Vieressä on siemenpuuasennolla uudistettu (kahden perkauksen jälkeen) hyvä mäntytaimikko.
Männyn uudistamisen onnistuminen riippuu niin monista tekijöistä, etten osaisi ennustaa mitä tapahtuu jollekin uudistukselle.
