Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Vielä takavuosina maksettiin lähes puhtaiden kuusikoiden latvusmassasta 0,5-1 euro/kuusim3. Nyt hinta on vaihtelee tarjoajista riippuen yleensä välillä 3-5 euroa/kuusim3. Tällä todellakin voitetaan tarjouskilpailuja ja samalla pidetään ainespuun hintaa kurissa kuten sikari totesi.
Kuuntelin äsken Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kokouksessa Lauri Hetemäen esitelmää metsätalouden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa metsäteollisuustuotteiden kysyntä tulee jatkossa lisääntymään ja nostamaan myös tuottajahintaa. Samaa mieltä olen ollut pitkään.
Kun metsänomistaja miettii toimintastrategiaa, niin siis kannattaa tavoitella mahdollisimman hyvää kasvua, koska silloin kuitataan hyvät voitot. Jokainen meistä tietää miten tämä onnistuu. Siis kunnon taimet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja huolehditaan niiden kasvuedellytyksistä.
Jatkuvan kasvatuksen harjoittajat sen sijaan kohdistavat tarmonsa metsiensä kasvun taannuttamiseen ja lopulta väistämättä edessä olevan uudistusvaiheen hankaloittamiseen.
Kuten tiedetään, niin reunametsä haittaa aukon kasvua. Helposti käy niin, että puolet pienaukosta kasvaa vain heinää. Ei taida olla kovin taloudellista.
Olen kirjoittanut niistä Luken jatkuvan kasvatuksen metsistä Lapinjärvellä. Katselin niitä erään joutsalaisen metsänomistajan kanssa. Todettiin, ettei tarvitse muuttaa mielipiteitämme. Ei varmasti Visankaan.
Taloja voi tehdä omistajan mielen mukaan, kun vain muistaa huolehtia kunnon perustuksista. Puilla on oma tyylinsä kasvaa. Siihen eivät omistajien toiveet vaikuta.
Kerro Reima mitä pahaa aukossa on.
luontokadon torjuntaan.
Minkä luontokadon?
Sitä minäkin ihmettelen.
Onhan sitä rakennustyömailla ja sähkön tuotannon seurauksena. Mutta sitähän ei koskaan tarkoiteta.
Väistämättä tulee mieleen pari diktatuuria, jossa samaa mantraa hokemalla saadaan kansa uskomaan mitä vaan.
Ihmettelen myös aukkojen kauhistelua. Kun katsoo hienosti kasvavaa aukkoa, niin ei voi ymmärtää mitä pahaa siinä on. Luonto vaan kiittää, kun pääsee uusiintumaan.
Muistelen jostain lukeneeni, että kyllä se safka saattaa myös pilaantua, jos on kerätty paljon.
Myös varpuspöllö kerää saalista samoja määriä.
Kerran näin helmipöllön aamulla hakkuuaukossa. Lensi jättöpuusta (olivat keloja) toiseen. Ei sillä kertaa löytänyt saalista.
Pitäisiköhän tasapuolisuuden nimissä mainita, että osa niistä taimista syntyy sinne poistetun puuston aukkoihin ja kehittyy ilman tuota 40 vuoden odottelua. Toisekseen puun iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta myyntihintaan.
Kokemusperäistä tietoa on, että pieneen aukkoon syntyy luontaisesti kuusia harvakseltaan ja ne ovat kasvaneet 16 vuodessa metrisiksi turilaiksi ja vastaavasti viljelykuuset ovat ainakin 6-7-metrisiä.
Eihän puun iällä ole aina vaikutusta myyntihintaan, mutta hyvä kasvu tuottaa enemmän myytävää ja ison leimikon yksikköhinnat ovat paremmat. Metsätaloudessa on myös kiinteitä kuluja, jotka eivät riipu myyntimääristä. Mitä enemmän myydään, sitä vähemmän nämä kiinteät kulut rasittavat metsätaloutta.