Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ei ole myyntien välisiä vuosia. Joka vuosi myydään paljon ja toisina vielä enemmän.
Siis yhteismetsän osakas maksaa 2 tai 6 %-yksikköä vähemmän veroa kuin yksityinen metsänomistaja tai kuolinpesä. Kustannuksia syntyy ainakin tilitoimistosta, joten nettona jää noin 4 %-yksikköä pienempi verotus. Joku yhteismetsä voi toki tuhlata enemmänkin hallintoon.
Kannattaa siis kadehtia yhteismetsiä etenkin koska niitä lisäksi hoidetaan yleensä hyvin ja saadaan hyviä hintoja. Helppo on yhteismetsiä perustaa tai liittyä niihin, koska Valtio maksaa näiden kulut. Yksityisen yhteismetsän, jossa ei tehdä yleensä osuuskauppoja, perintöverotusarvo perustuu todelliseen tulokseen toisin kuin yksityisen, joka taas puustoarvioon ja saattaa antaa korkeampia verotusarvoja. Ehkä joskus toisinkin päin.
Palataanpa perusasioihin. Tänään tulee kuluneeksi 84 vuotta Talvisodan loppumisesta. Isä oli keskisuomalaisten porukassa Taipaleenjoella. Rauha tuli klo ja tykistötuli loppui. Alkoi kuulua talitiaisen laulua. Oli sotilaille mieluisaa kuultavaa.
Isä oli pioneeri ja heillä oli valmiit hävitys- ja ansoitussuunnitelmat, jos Laatokan pohjoispuolella Kollaan rintama murtuisi ja Taipaleen porukkaa uhkaisi saarroksiin joutuminen. Ei tarvinnut panna suunnitelmaa käytäntöön. Piti vain hiihtää n 70 km uudelle rajalle.
Setä oli siellä Mustaojalla pikakivääriampujana ja epäilemättä surmannut melkoisen joukon vihollisia. Eräänä aamuna vihollinen oli paikallistanut hänen sijaintinsa. Kun setä työnsi pesäkkeessään aseensa esiin, niin vastustaja ampui konekiväärillä. Onneksi osui vain vasempaan käteen. Sormista jäi vain peukalontynkä. Setä kaiketi ajatteli, ettei kaatokiintiö ole vielä täynnä. Kävi sidottamassa kätensä, lainasi kiväärin ja yksikätisenä ampui vielä yhden vanjan. Sitten läksi siviiliin.
En ollut, mutta Luken, ent Metla, mittaajat olivat jo 1980-luvulla. Tätä koealaa eikä tutkimusta ole keskeytetty. Sen sijaan Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimus keskeyteiin, koska hänen koealalleen oli ilmestynyt taimia, jotka olivat aloittaneet kasvunsa muualla. Eikä kuvio toiminut jatkuvana.
Siellä Lapinjärvellä Luken tutkimusmetsässä, jossa olosuhteet taimettumiselle olivat ideaalit jatkuvan kasvatuksen metsä kasvoi 4-5 m3/ha/v.
Olen hakkauttanut aukoiksi entisiä harsintametsäkuvioita, joissa lähtötilanne n 60-70 vuotta sitten tehdyn harsinnan jälkeen sitten on ollut 200 runkoa/ha. Tämän jälkeen on syntynyt n 80 hakkuukelpoista kuusta/ha, joten mitään jatkuvaa poimintaa ei olisi voinut suorittaa järkevästi. Keskikasvuksi tulee n 200 m3/ha eli 3 m3/ha/v.
Kun väitetään vakavalla tavalla, että jatkuvalla kasvatuksella päästään tasolle 9 m3/ha/v, niin mielestäni valehdellaan tarkoituksellisesti. Sellaista jatkuvan kasvatuksen metsää, jossa tuollaiset kasvuluvut olisi mitattu, Suomessa ei ole.
Todellisuudessa jatkuvan kasvatuksen metsissä päästään siis yleensä tasolle 3-5 m3/ha/v.
