Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Totuuksia on varmaan erilaisia riippuen paikasta ja vastaajasta. Minä olen lukenut, että Keski-Euroopan tuhojen pääsyynä pidetään kuusen istutusta väärään paikkaan. Oikein tai väärin, siihen en ota kantaa.
Ainoa näkemäni kirjanpainajatuho käynnistyi kaatuneiden tyvilahopuiden vierestä aivan kuten tiedetään:
Kirjanpainaja iskeytyy varttuneiden kuusien paksun kuoren alle. Ne lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa, lumenmurroissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa.
Tämä löytyi netistä
Onko sinulla RR parempaa selitystä sille, miksi Etelä-Suomen poimintahakatuissa kuusikoissa on pahat tyvilahotuhot, muttei Keski-Suomen. Toki eräs osaselitys saattaisi olla laiduntaminen.
Ei puunkorjuun jumala ainakaan meidän metsiemme käsittelytapaan vaikuta. Siihen vaikuttaa halua kasvattaa puuta mahdollisimman paljon ja tehokkaasti. Hyvä, että tähän on konstit olemassa. Kaikkien hakkuittemme tarkoituksena on parempi metsänkasvu. Samalla syntyy myös hyvä tulos.
Aplille vastaisin, että syynä juurikäävän leviämiseen ja nykyisiin kirjanpainajatuhoihin ovat aiemmat olosuhteet, jotka ovat pakottaneet poimintahakkuisiin. Meillähän kasvaa edelleen paljon ikääntyneitä harsintakaudella alkunsa saaneita metsiä.
Tulevaisuuden syyllisiä ovat jatkuvaa kasvatusta kiihkeästi mainostavat, joita siis löytyy täältäkin kaksi kappaletta ja ennen kaikkea julkisuudessa paistattelevat ”tutkijat” ja media. Tietysti myös metsänomistajat, jotka eivät ymmärrä hakea oikeaa tietoa.
Jos katsoit Apli Ilmatieteenlaitoksen sivuja, niin niiltä ei syyllistä löydy.
Poimintahakkuita on tehty Etelä-Suomessa jo 1700-luvulta. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun metsänomistajien retkellä Askolassa oli nähtävissä juuri kuvaamani ilmiö. ”Laitonta” oli poimintahakkuu n 1960-2014, mutta sitä luonnollisestikin sitä on harjoitettu eri nimellä. Esimerkiksi meidän metsään tehtiin eräälle maisemakuviolle poimintahakkuu vuonna 2000, jolloin merkkasin lankomiehen kanssa kaadettavat puut.
Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä – Forest Issues (uef.fi)
Kyllä meidän metsät tuottavat puuta joka vuosi ja joka vuosi sitä myydäänkin sen verran, kun katsotaan viisaaksi.
On kyllä heikot eväät jatkuvan kasvatuksen harjoittajilla, kun tuollaisilla väitteillä perustelevat. Minä nimittäin jatkaisin tuota lausetta seuraavasti, niin meidänkin metsät, mutta vähintään 50 % enemmän.
p>Mikä on sen tyvilahon syy? Kesähakkuut!</p
Ei kesä- vaan kauan kestänyt kesäinen poimintahakkuu, joka on levittänyt juuriyhteyksien kautta lahottajasienen alikasvuskuusiin. Aukkoon istutetut kuuset alkavat kasvunsa terveinä ja nopean kasvunsa ansiosta ennättävät päätehakkuuikään pienillä lahovaurioilla
<p>Ne jotka ei usko ilmastonmuutokseen, niin kysyn teiltä, paljonko esim Saksan metsissä oli hyönteistuhoja esim kirjanpainaja 15v sitten? Mites suomessa? Paljonko hyönteistuhoja oli ennen ja nyt? Lapsikin tajuaa että kesät on kuumentuneet ja kuivuneet.. </p>
Apli käsittelet vain yhtä muuttujaa, kun metsissä niitä on lukuisia. Oletko tutkinut Ilmatieteen laitoksen sivut vai siis kysynyt lapselta?
Katsopa Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Ainakin minä luin niitä siten, että kesäsateet ovat lisääntyneet viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötila on keskimäärin vähän noussut, mutta hajonta on suurta.
Miksi siis kirjanpainajatuhoja?
On kirjoitettu, että Saksassa kuusta on istutettu vääriin paikkoihin.
Suomessa kirjanpainatuhon siemen on usein kuusen tyvilaho, joka on kuusikoiden ikääntyessä lisääntynyt. Esimerkiksi meidän metsien vähäiset kirjanpainajatuhot ovat myrskyn kaatamien tyvilahokuusten vieressä. Etelä-Suomessa jo satoja vuosia harjoitetut poimintahakkuut ovat onnistuneesti lisänneet tyvilahoa, minkä jokainen siellä metsiään kasvattava tietää. Kirjanpainajatuhojemme juurisyy on usein harsintahakkuut siis jatkuva kasvatus. Ei ilmasto.
Kuten Puuki tuossa edellä totesi, niin suuri huijaus tehdään, kun myyntitulojen eroja ei oteta huomioon. Kuten niin moneen kertaan on kirjoitettu, niin aukon paremmilla tuloilla katetaan uudistamiskulut. Tämä ei kuitenkaan ole suurin huijaus tässä keskustelussa. Suurin on tietenkin se, että jatkuvan kasvatuksen metsä pahimmillaan kasvaa vain puolet jaksollisen kasvusta.
Tietysti vertailun pitää koskea aina tilan kaikkia metsiä. Jaksollisessa aukon ulkopuolinen metsä kasvaa selvästi paremmin kuin jatkuvan harsintametsä ja usein viimeistään 10 vuoden kuluttua aukon kasvu ohittaa harsintametsän kasvun ja parhaimmillaan kasvu on 3-kertainen jatkuvaan verrattuna.
Nämä ovat yksin kertaisia biologisia tosiasioita, joiden selvittämiseen ei edes tarvita kymmenien vuosien kokeita.
Minä näen, että ilmakehään vaikuttaa niin luonnollinen vaihtelu kuin hiilidioksidin lisääntyminen. Metsäkadon vaikutuksesta ei ole paljoa keskusteltu, mutta tällä saattaa myös olla merkitystä. Voivatko suurkaupungitkin vaikuttaa? Tiedetään, että ne ovat lämpimämpiä kuin luonnontilaiset paikat. Kyseessä on kuitenkin varsin pienet muutokset. Tämän vuoksi on tietysti mahdotonta sanoa miten mikin osatekijä vaikuttaa. Muuttujia ja mahdollisia takaisinkytkentöjä on liikaa.
Ilmastoasiat ovat täysin politisoituneet, joten kaikkiin johtopäätöksiin tulee suhtautua epäillen.
