Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Jos siis hakkuita vähennetään ja metsäenergia korvataan fossiilisilla, niin eikö siitä fossiilisesta aiheudukaan päästöjä?  Jos puurakentaminen korvataan betonilla, niin eikö enää sementin valmistus aiheuta päästöjä.

Tämä hiilinielukeskustelu tuntuu joskus täysin hölmöläisten hommalta.

Ja vähän tilastotietoakin ym:

Ei Suomen metsiä kaadeta siksi, että joku sellutehtailija tulee sanomaan, että tarvitsee puuta. Metsiä harvennetaan siksi, että ne kasvaisivat jatkossa entistä paremmin. Tässä metsänomistajan apuna on kuluttaja, joka käyttää metsäteollisuustuotteita ja metsäteollisuus, joka muuttaa arvottoman harvennuspuun ensin arvokkaaksi selluksi ja sitten vielä arvokkaammaksi lopputuotteeksi.

Ennen sellu- ja paperiteollisuutta pienikokoinen puutavara jäi metsiin lahoamaan ellei sitten asutuskeskusten lähellä päätynyt uuneihin.

Selluteollisuus on metsänomistajan paras ystävä. Se jalostaa arvottoman puun arvokkaiksi myyntituotteiksi ja maksaa tästä puusta nykyään hyvin. Myin keskisuomalaista koivukuitupuuta Kuopiossa toimivalle Savon Sellulle. Ihmettelin puunostajalle miten teidän kannattaa näinkin kaukaa hakea puuta. Ostaja kertoi, että he tekevät koivusta aallotuskartonkia, siis vaikka hedelmälaatikkopahvin väliosaa. Sanoi, että heidän tuotteensa on niin lujaa ja laadukasta, että sillä on erittäin hyvä kysyntä.
Luken mukaan vuonna 2023 Suomesta vietiin puutuotteita, siis lähinnä sahatavaraa ja vaneria 3, 026 Miljardilla eurolla. Massaa ( sellu ym), paperia ja kartonkia vietiin yhteesä 10, 4 Miljoonaa tonnia yhteensä 8,548 Miljardin euron arvosta. Massan osuus vientimääristä oli 42 %. Arvokkain tuoteryhmä oli kartonki, jota vietiin n 3,3 Miljoonaa tonnia 3,171 Miljardilla eurolla.

Kaikkea sellua ei voi jatkojalostaa Suomessa, sillä sitä käytetään vahvistamaan lämpimissä maissa tuotetusta eucasellullusta valmistettavaa paperia tai kartonkia. Ei myöskään siksi, että esimerkiksi kevyitä pehmopapereita ei kannata kuljettaa kauas merien taa. Nautitaan vaan siitä, että kiinalaiset ym maksavat sellustamme hyvin, mistä niin teollisuus, metsäteollisuusalan työntekijät, metsänomistajat ja koko kansantalous hyötyvät

Ei ole edellinen juttuni vielä läpäissyt Hesarin sensuuria.  Tässä toinen näkökulma.

Aivan. Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä ja silloin kuolleet kasvit eivät lahonneet vaan kerääntyivät paksuiksi kerroksiksi, joita nyt kutsumme kivihiileksi. Hiiltä poistui ilmakehästä ja maapallon ilmasto viileni.

Sitten maapallo muuttui uuteen moodiin. Tulivat lahottajasienet, joiden funktio on hajottaa kuollut kasviaines ja vapauttaa siis sen sitoma hiili taivaalle hiilidioksidiksi mahdollistamaan uutta kasvua. Syntyi ”kiertotalous” jolloin sama hiili oli välillä ilmassa, välillä elävissä kasveissa ja lopulta niiden lahottua palasi taivaalle.

Koska ihminen polttamalla kivihiiltä vapauttaa lisää hiilidioksidia ilmakehässä, niin nykyisten lahottajasienten toiminta on yhtä haitallista kuin kivihiilenkin polttaminen. Koska kivihiilen polttoa ei saada hillittyä, niin metsät pitäisi käsitellä niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän lahoavaa ja siis ilmakehää pilaavaa puuta. Nykyinen tavoite kasvattaa metsät vanhoiksi runsaasti lahopuuta sisältäväksi on täysin ilmastotavoitteiden vastainen.

Tässä taas kommentti Hesariin.  Saa nähdä miten käy.

Ilmastopaneelin ja Hesarin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.

Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Aletaan puhua todellisista asioista.

Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?

Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.

Toivoisin todella, että Hesari alkaisi tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin sen sijaan, että peesaa metsätalousvihamielisten juttuja.

Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:

Rohkenen epäillä sitä, että kivennäismaiden maaperästä on tullut pysyvä hiililähde. Onkohan edes ollenkaan? Kun hakkaan puun ja kasvatan uudet tilalle, niin kaadettujen puiden kannot ja juuret ovat siellä edelleen ja uudet tulleet lisää. Kyllä laskelmassa on jotain pielessä.

Sekin kannattaa huomata, että jostain sinne maaperään pitää sitä hiiltä saada, jotta sieltä sitä hiiltä poistuisi. Jos sinne ei keräänny, niin jossain vaiheessa kaikki loppuu. Niin päästöt kuin metsänkasvu.

Laskelmissa ei ole esitetty metsäkadon vaikutusta. Rakentaminen ja etenkin suuret tuulivoimala- ja sähkölinja-alueet hävittävät metsää ja siis pienentävät hiilinielua. Niillä alueilla maaperä epäilemättä muuttuu ainakin joksikin aikaa päästölähteeksi, koska hiiltä maahan kerryttävä puusto on hakattu.

Kyllä kunnon metsät ovat edelleen hiilinieluja ja niitä pitää kasvattaa ja hakata kuten ennenkin. Vai pitäisikö kieltää puurakentaminen ja vaatia, että kaikki tehdään vain fossiilisilla aineilla tuotetuista raaka-aineista.

Eikä luonnossa tällaisia äkillisiä muutoksia voi tapahtua. Tuntuu, että metsätalousvihamielinen Ilmastopaneeli on tehnyt parhaansa saadakseen hakkuita vähennettyä ja Hesari ilomielin levittää tätä ”ilosanomaa”.

Jo otsikko ”Uudet tiedot Suomen metsistä ovat todellinen uutispommi – Seuraukset eivät ole ihan pieniä” johtaa lukijan harhaan. Hätäinen lukija ajattelee, että normaalit metsät ovat päästölähde, kun tutkimuksesta selviää, että kyse on soista, joiden päästöt tutkimuksen mukaan ovat lisääntyneet. Ovatko todellisuudessa, siinäkin lienee monia epävarmuustekijöitä.