Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Koska kaupassa oli sovittu havujen keruu, niin soitto ja sähköposti ostajalle, että hoitakaa homma loppuun tai ainakin maksakaa havuista.
Pitäisiköhän sanoa, että tyypillistä MHY:n touhua, ettei tieto liiku. Yhtiöt kyllä tietävät, mistä ovat sopineet.
Pitkäänhän ne havut jäivät maahan ennen kuin niitä alettiin kerätä. Kyllä mätästys onnistuu ja kannattaisi se tehdä muutenkin, koska mättäissä taimet lähtevät paremmin kasvuun.
Havusellua tarvitaan lehtisellun sitomiseen, joten halvan lehtisellun runsas käyttö lisää havusellun kysyntää ja näyttäisi pitävän havukuidut ja sahahakkeen hyvissä hinnoissa. Hyvältä näyttää ja korkeat kuidun hinnat auttavat sahateollisuuttakin korkean sahahakkeen hinnan ansiosta. Savon sellu tekee koivukuiduista aallotuskartonkia, joka on lujuutensa vuoksi kysytty tuote. Koivunkaan osalta ei tulle merkittäviä pudotuksia.
Muistit Berza väärin Osaran aukioilla kasvoi puuta 70 m3/ha ennen niiden uudistushakkuita.
Saattaisi rauduskin menestyä, mutta ne hirvet. Karhunsammal saattaa aiheuttaa sen, ettei luontaista taimikkoa synny ja istutustaimet katoavat ns parempiin suihin.
Omakohtainen kokemus kuusta kasvavasta n 50-vuotiaasta suosta Saarijärveltä. Kuusikko piti harventaa. Mietittiin, että yritettäisiinkö paikalle jatkuvaa kasvatusta. Maapohja oli karhunsammalta, jossa kuusentaimi ei pysty kasvamaan. Niitä ei olut edes ajourissa.
Tehtiin normaali harvennus, jossa todettiin, että 17 % kuusista oli lahovikaisia. Ei tuollaiselle paikalle ole muuta vaihtoehtoa kun aikanaan kaistalehakkuu ja hieskoivu.
Tietysti, jos ostaa tilan, niin pitää asettaa joku tavoite tai vaan uskoa ja maksaa niin paljon, että saa tilan. Kumpi taktiikka on viisaampi, sen aika näyttää. Tuottotavoitteen asettajat voivat jäädä rahojensa kanssa ilman tilaa ja joku on maksanut liikaa, mutta sen aika ehkä hoitaa.
Koko tilalle ei kannata asettaa mitään tavoitteita vaan kullekin kuviolle. Sitten puukauppavaiheessa optimoidaan tilanne. Sopivien leimikoiden saamiseksi joudutaan joskus poikkeamaan kuvion optimikäsittelystä.
Metsätalous on yksinkertaista puuhaa. Puuta hakataan. Uutta kasvatetaan siten, että kunkin kuvion maapohjan tuottokyky on täydessä käytössä.
Annelille sanoisin, etten eikä kukaan muukaan pysty laskemaan kannattavuuden maksimointia. Niin paljon asiassa on tuntemattomia muuttujia. Puuntuotannon maksimointi on selvä tavoite ja epävarmassa maailmassa myös taatusti riskittömin vaihtoehto. Siksi tähtäämme ennen kaikkea siihen. Teemme kaikkemme, jotta saisimme kunnon taimikot syntymään.
Jätettiin koemielessä ”aisapuita” kasvamaan 12 vuotta sitten. Ei ole tullut kunnon propsia tukkipuusta puhumattakaan. Mutta aukossa kasvaa hieno sekametsä.
Koivutukkia kertyy vähän ja se on nykyään tosi kallista. Koivuvanerin tilanne on siksi hankala ja sulkeminen ehkä ymmärrettävää. Kaskikauden peruja Keski-Suomessa kasvoi koivikoita, jotka ruokkivat joskus kolmeakin koivuvaneritehdasta. Nyt kasvaa kuusikoita. Niistä saadaan erilaisia levyjä ja liimapuuta, joihin pitäisikin panostaa.
Minä kyllä ihailen motokuskeja, jotka pystyvät liikkumaan ja hakkaamaan meidän kivikoissa. Sama juttu ajokoneen kuskeista. Joutuvat ajamaan painavia kuormia jyrkissä mäissä ja kivikoissa. Ei taitaisi Veli-Jussista olla noihin hommiin.