Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Rohkenen kyllä epäillä sitä, että tulotaso nousee niin radikaalisti, ettei metsätulon suuruudella olisi merkitystä. Yhteiskunnan palvelut heikkenevät ja kuluttajien tavoitteet kasvat. Kyllä silloin hyvälle lisätulolle annetaan arvoa.
Horjumaton ei taida vielä tietää, että aukosta hakattaessa saattaa saada jopa 2000-3000 euroa enemmän samasta puumäärästä. Niitäkin tuloja voi sitten sijoittaa vaikka osakkeisiin.
Sitähän voi ”säästää” monin tavoin. Jättää talonsa maalaamatta tai autonsa huollattamatta. Samaan luokaan kuuluu tietenkin sekin, että ei huolehtisi metsänsä uudistamisesta.
Metsänuudistus toki poikkeaa noista em ”säästöistä” siinä, ettei metsänomistajalle koidu lisäkulua uudistamisesta, koska hän saa vastaavan summan korkeampina kantorahatuloina.Minunkin mielestäni metsänomistajan tulo muodostuu euroista. Kuitenkin, jos metsästä ei tule kuutiota, niin tule eurojaan.
Niinpä niin Horjumaton. Eka yritys epäonnistui. Toista ei voi tehdä. Katsopa miten Valion on käynyt. Kilpailuviranomainen olisi vuorenvarmasti puuttunut ”saalistushinnoitteluun” ja määrännyt miljardisakot. Katsos kilpailulainsäädäntö on tällaista.
Epäilemättä ikävää lukea tällaisia mielipiteitä. Et vain voi mitään.
Jatkan vielä. Tietysti tilanne on runsaassa 10 vuodessa muuttunut sikälikin, että ainakin UPM ja SE näkevät tulevaisuutensa suurelta osin Suomen ulkopuolella ja osin uusissa tuotteissa. Siksi Suomen markkinoilla tai suomalaisella puulla ei niille ole sitä merkitystä kuin aiemmin. Yhtiöt ovat myös hoitaneet kuitupuun markkinoita sulkemalla sellu- ja paperitehtaitaan ja siten vähentäneet raakapuun kysyntää. Vaikutuksen näemme kuitupuun hinnassa. Ei siis todellakaan ole enää mitään mieltä lähteä polttamaan turhaan rahaa.
Tietysti siksi, että ne sellufirmat eivät onnistuneet nitistämään sahoja. Jos yksityiset sahat olisivat kaatuneet, niin tuskinpa konsernit olisivat sahojaan sulkeneet, päinvastoin. Heillähän olisi tällöin ollut koko puukauppa kontrollisissa. Aivan kuten Valio yritti saada koko maitokauppaa kontrolliinsa.
Tämän päiväisessä Hesarissa oli taas juttu Valion ”saalistushinnoittelusta”, kun myi maitoa toisten meijereiden mielestä alihintaan. Markkinaoikeushan tuomitsi Valiolle 70 miljoonan euron sakon kilpailulain rikkomuksesta. Asian käsittely jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Valiolta hakee Arla 58 miljoonan ja 5 muuta meijeriä yhteensä 43,6 miljoonan vahingonkorvauksia kärsimistään tappioista.
Vaatimuksia perustellaan sillä, että Valio painoi perusmaitojen hinnat alas vuosina 2010-2012. Tavoitteena oli ensin häätää kilpailijat pois markkinoilta ja myöhemmin nostaa hinnat normaalille tasolle. Asiakirjojen mukaan Valio olisi päässytkin päämääräänsä, jos kilpailuviranomainen ei olisi puuttunut peliin. Yhden uhrin maitosota ennättikin vaatia, sillä Ilmajoen osuusmeijeri ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Jos muutetaan Valio metsäkartelliksi, alihintainen maito ylihintaiseksi tukkipuuksi ja muut meijerit sahoiksi sekä kilpailuviranomainen kartellin paljastaneeksi UPM:ksi, niin kyse on täysin identtisestä tapauksesta. Meijerijupakassa hyötyjiä olivat maidon ostajat, metsäkartellissa tukkipuun myyjät.
Siis Pukkala onkin siirtynyt kuitupuun kasvatukseen. Olen aikaisemmin lukenut aivan toisenlaisia tarinoita. Mielenkiintoista. Katselin metsäsuunnitelmasta, että erään 50-vuotiaan 22 cm rinnanläpimittakuvion puusto on 159 m3, mistä tukkia olisi 80 m3, siis puolet. Kuvio harvennettiin juuri. Nyt voidaan rauhassa kasvattaa vaikka 30 vuotta käytännössä pelkkää tukkipuuta. Kasvu nyt 7,8 m3/ha/v ja arvokasvu 6,1 %.
Näissä metsissä puuta oli vuonna 1933 45-50 m3/ha. Vuoteen 1967 mennessä puuvaranto oli kasvanut 85 m3:iin/ha. Vaikka hakkuut arvioidaan mieluummin yläkanttiin, niin vuotuisessa kasvussa päästään vain vähän yli 2 m3:iin/ha/v.
Minun ymmärrykseni mukaan oleellista se kerros, missä puunjuuret sijaitsevat. Jos ne joutuvat olemaan kauan veden alla, niin ennuste tuntuisi huonolta useimpien puiden osalta. Vanha totuushan on katsoa, mitä nyt alueella kasvaa. Siis en oikein usko noiden mättäiden pelkästään pelastavan.
Tervaleppähän on puu, joka vaatii kosteutta menestyäkseen. Meikäläisen lenkkipolun vieressä Espoossa on alue, joka muistuttaa vähän tuota. Se on soistunut, kun vedenvirtaus estyi katutöiden vuoksi. Siellä kasvaa kyllä kuusiakin, mutta ne kaatuilevat tai katkeavat lahovikaisina. Tervalepät kyllä kasvavat hyvin. Täytyypä katsella joskus tarkemmin.