Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Metsään on sijoitettu aikanaan n 2 euroa/ha.
Biologia määrittelee, että metsän kasvu on n luokkaa 3-5 %.
Metsä tuottaa kahdella tavalla. Siis myyntitulona ja tasearvon muutoksena. Arvopa Perko kuinka paljon metsien tasearvot ovat muuttuneet viimeisen 6 vuoden aikana.
Viimeisen 6 vuoden keskitulo oli 261 euroa/ha ja kulu 47 euroa/ha. Tuloa ja tulo-kulusuhdetta heikentää, että meillä pääosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan männiköitä, joiden uudistushakkuumäärät ovat n 100 m3/ha alemmat kuin kuin kuusikoiden. Kuluihin sisältyy myös mm yli 10 km teitä, vakuutusmaksut ja tilitoimisto.
Ei oikein löydy perusteita, etteikö jk metsä jatkettuna tai jatkuvana tuota tulosta.
Kyllä löytyy, että tuottaa, mutta huonoa tulosta. Se ei yllensä taimetu. Jos taimettuu, niin lahovikaista kuusta, ei mäntyä tai koivua. Kasvu on huono. Puun hinta on huono.
Sikäli kun muistan, niin näistä on keskusteltu. Onko jäänyt sinulta Jovain huomaamatta?
Jos yhtiö hinnoittelee tukin kalliiksi ja kuitupuun halvaksi, ei siinä yritetä mihinkään tilastoihin vaikuttaa, vaan saada kauppoja syntymään ja edullista puuta sellutehtaalle. Sama sahoilla toisin päin.
Meiltä mäntytukit ovat jo vuosikymmeniä lähteneet lähes aina eräälle sahalle oli ne myyty konsernille tai sahan omistajalle ja siitä riippumatta millaista hintaa ostaja oli meille maksanut. Kyllä minä edelleen uskon, että hinnoittelullaan sahat pyrkivät pudottamaan tukin hintaa ja nostamaan kuidun hintaa ja konsernit päinvastoin.
Kyllä latvusmassasta maksetaan muutakin kuin keräyskustannus, joten se todellakin nostaa leimikon arvoa. Eri yrityksillä näyttää olevan erilaisia hinnoittelutapoja muutenkin. Esimerkiksi eräs konserni hinnoittelee tukin kalliiksi, mutta kuidun taas halvaksi. Saha taas toisin päin. Näin yritetään vaikuttaa tilastohintoihin. Sama pätee latvusmassaan. Sahat hinnoittelevat kalliimmaksi kuin konsernit. Mikä on latvusmassan oikea markkina-arvo, on firman ja energialaitoksen välinen liikesalaisuus.
että myös jaksollisessakin kasvatusmallissa on tyhjäkäyntiä tuotoksen suhteen siinä ensimmäisinä vuosina kun taimikko on perustettu.
Eihän siinä mitään tyhjäkäyntiä ole, päinvastoin. Jos hakataan sama määrä puuta poimimalla tai aukosta, niin molempien paikkojen hakattujen puiden kasvu loppuu. Aukkoon alkaa nousta istutuksen jälkeen uusista jalostetuista taimista nopeasti uusi metsä. Poimintahakatussa metsässä ei tapahdu mitään. Kävin syksyllä katsomassa miten surkea uusien taimien tilanne oli 8 vuotta aiemmin tehdyn poimintahakkuun jälkeen verrattuna tavanomaisiin aukkoihin.
Pitää koko ajan tarkastella tilan kokonaisuutta.
<p>En ollut uskoa miten huonoa kantohintaa myhistys ilkisi tarjota suht. hyvästä leimikosta. Oli kuulemma tullut viime vuonna takkiin ostoissa joten ilmeisesti koettivat korjata virhettä tämän vuoden aikana.
En ole koskaan ymmärtänyt, miten myhistykset voivat toimia puukaupassa laillisesti ja liiketaloudellisesti järkevästi. Ne tekevät myyntisitoumuksia kiinteään hintaan puusta, jota ne eivät omista. Hintojen noustessa käy noin.
Saa nähdä miten tuolle Puukin kuvaamalle myhistykselle käy. Ilmeisestikin on piilottanut tappioitaan ja siirtänyt ne tälle vuodelle, muttei sitä voi jatkuvasti siirtää. Joko tulee noutaja tai on sitten huiputettava puunmyyjiä.
