Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaisi varmaan laskea vuosirenkaita. Voi nimittäin ilmetä, että metsä onkin vanhaa. Jos niin on, sitten kaikki nurin.
Se mäntykuitu taitaa olla kaikkein pahin myytävä. Ainakin siitä päätellen, että tienvarsilla niitä pinoja näkee vaikka kuinka paljon. Tietysti tämä sitten rajoittaa muitakin hakkuita ja kauppoja, kun muistetaan, että puut täytyy kuitenkin viimeistään ensi kesänä ajaa metsistä pois.
Eräs ongelma on tukkimiehentäi. Sinänsä istutus muokkaamattomaan maahan meillä MT-pohjilla onnistuu hyvin vaikka käytetään 1-vuotisia taimia. Meillä on välttämätöntä kuitenkin pitää välivuosi hakkuun ja istutuksen välillä.
Yleensä se on ollutkin, mutta viime keväänä istutettiin edellisvuonna istutettuun aukkoon, koska pelkäsin heinettymistä.. Tuhoja tuli tosi paljon, myös mätästetyissä kohdissa. Kivisyydestä johtuen mätästys ei tosin onnistunut kunnolla.
En minäkään yrittäisi kylvää kuusta juuri tuon heinän kasvun vuoksi.
Jos istuttaa muokkaamattomaan maahan, niin mielestäni kannattaa istuttaa kaikki kantojen ja kivien vieret.
Tulos syntyy myytävän määrän ja yksikköhinnan tulona. Vähennettynä kuluilla. Ei tietenkään auta se, että myy paljon haapaa jos yksikköhinta on huono. Muista Jesse myös se, että hybridihaapataimikon perustaminen on paljon, paljon kalliimpaa kuin kuusitaimikon ja vielä kaikki riskit päälle. Sitten, kun hinnoittelet kaikki rehellisesti voit tulla kertomaan kannattavuudesta.
Ainakin minä olen huomannut vuosittaisten puunmyyntitulojen kasvaneen 2000-luvun alusta. Ei tietenkään yksikköhintojen nousun vaan metsänkasvun merkittävän lisääntymisen vuoksi.
Kuten tiedossa on, niin metsäyhtiöiden kannattavuus on noista yli 10 vuoden takaisista ajoista merkittävästi laskenut. Häviäjiä ovat olleet yhtiöiden osakkaat laskeneiden osakekurssien takia.
Miten muuten se on selitettävissä, että Suomen metsien puuvaranto ja vuosittainen kasvu ovat jatkuvasti suurentuneet vaikka hirvikanta on kasvanut ja hakkuut lisääntyneet?
Yksinkertaisesti ajatteleva tilastotieteilijä voisi siis havaita positiivisen korrelaation metsänkasvun ja hirvikannan kasvun välillä.
