Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hyvinhän se Venäjä Suomea arvostaa. Löytää esim Valion laktoosittomista tuotteista laktoosia tai kirjoittaa, että Suomi kohtelee kaltoin venäläisiä lapsia.
Venäjä ei arvosta muuta kuin jämäkkyyttä. Nyt Ukrainen krrisin aikana olisi pitänyt tehdä asia selväksi.
6tukille.
Ainakin meidän metsistä myydään tukkipuuta, joka on ylittänyt hirvituhovaaran silloin, kun Suomessa oli vain muutama hirvi. Voitaisiin myydä paikoin kyllä hehtaariltan enemmän, jos aikanaan ei olisi harsittu metsiä. Siis pääsääntöisesti tukkipuuta ei tule kauppaan yhtään enempää oli Suomessa 0 tai 200000 hirveä. Tulevaisuus voi toki olla toinen, mutta puhuttiinkin nykypäivän tilanteesta.Toinen asia on se, että hirvistä kuusen kasvulle on lähinnä positiivinen vaikutus, joten Ruotsissa mäntytuhojen pitäisi olla totaaliset. Miten sieltä sitten kuitenkin pystytään viemään jatkuvasti paljon Suomea enemmän puuta.
Huvittavia nämä tilastot.
Mennään kyllä vähän ulkopolitiiklan puolelle. Olen kyllä Gla:n kanssa täysin eri mieltä siitä, että Venäjän kanssa pärjättäisiin neuvottelemalla. Erityisesti olen sitä mieltä, että Kepun Venäjä-politiikka on on ollut Suomelle tuhoisaa.
Molempia osapuolia hyödyttävä kaupankäynti on ainoa kestävä pohja naapuruussuhteille. Esimerkkinä juuri koivukuidun kauppa, jossa Venäjä myy raaka-ainetta, jolla ei ole käyttöä omassa maassa ja Suomi saa mitä sen sen selluteollisuus tarvitsee.
Jo yli 100 vuotta, siis sortovuosista lähtien on Suomessa esiintynyt kahdenlaista suhtautumista Venäjään. Onneksi silloin 1900-luvun alussa oli viisaita ja rohkeita, jotka eivät luottaneet neuvottelupolitiikkaan vaan hakeutuivat sotaoppiin Saksaan, mistä sitten saamme kiittää itsenäisyyttämme.
Kekkonen pelasi huonoilla korteilla hyvän tuloksen. Hänen jälkeensä tuleekin sitten kolmikko Karjalainen, Väyrynen, Lehtomäki, mikä on ”ymmärtänyt” Venäjää. MIten meidän olisi käynyt, jos joku heistä olisi päässyt valtaan. Kepun virhe on se, ettei puolue lähtenyt viemään Suomea Natoon silloin, kun Viro ja muut siihen liittyivät.
Puolueeton maa on nimittäin aina suurimmassa vaarassa. Sen on Saksa 1900-luvulla näyttänyt kaksi kertaa koukkaamalla Hollannin ja Belgian kautta Ranskan kimppuun. Epäilemättä tämä asetelma on tiedossa myös kansainvälisillä sijoittajilla verrattaessa Suomen ja Baltian tilannetta. Miksi siis investoida Suomeen, jos vieressä on Naton suojelema Baltia tai maantieteen suojaama Ruotsi.
Ja kun koivun tuonti Venäjältä loppuu, niin pannaan pari sellulinjaa seisomaan. Aika vaikea lisätä koivun hakkuuta Suomessa. Nimittäin kovin kalliiksi tulisi keräillä pelkkiä koivuja metsistä. Toki, jos hakkuita lisättäisiin hurjasti, niin ehkä sitten riittäisi omatkin koivut.
Toki tietysti olisi hyvä hakkuita lisätä, mutta taitaisi tulla monta rajoittavaa tekijää vastaan.Meidän yhteismetsällä on eri-ikäisiä männiköitä muutama sata hehtaaria. Kun niitä arvioi, niin kaikenikäisissä on laatuongelmia enemmän tai vähemmän. Jopa 100-vuotiaissakin metsäpalon jälkeen syntyneissä esiintyy lenkoutta. 1970-luvun paljasjuuritaimissa huolimattomasta istutuksesta johtuvaa tyvimutkaa paikoin todella paljon. Mitä kaikkia ongelmia pannaankaan hirvien syyksi.
Nuoremmissa 15-25-vuotiaissa metsissä ongelmia ei normaalisti ole, jos taimettuminen on onnistunut kunnolla. Jos taimettuminen on tapahtunut eriaikaisesti, niin myöhemmin syntyneet ovat kyllä vaarassa joutua hirvien suihin. Silloin metsä jää harvaksi. Harvaksi se jäisi muutenkin, sillä ne jälkijättöiset männyt kuolisivat kuitenkin. Toisaalta lenkoutta ei tällaisissa paikoissa esiinny.
Kuten moneen kertaan on todettu, niin lehtipuuvesakon poistaminen riittää normaalitapauksessa siihen, että kunnon taimikkoon jää riittävä määrä tukeiksi kasvatettavia taimia vaikka hirvet joskus vierailisivatkin. (toki poikkeuksiakin tietysti löytyy)Tietysti se perkaus edesauttaa taimikon kehitystä muutenkin.
Vaikea on siis mennä sanomaan sitä paljonko todellisuudessa on sellaisia tapauksia, joissa vahinko on todella merkittävä. Muistettava on sekin, että hirvet syövät myös lehtipuuvesoja ja vatunvarsia, mikä vähentää perkaustarvetta ja nopeuttaa kuusten kasvua.
Periaatteessa ideana hyvä. Valitettavasti kuitenkin on niin, ettei naapuriseura voi antaa lupaa, vaikka haluaisikin. Nimittäin metsästysvuokrasopimuksissa on kielto siirtää vuokraoikeutta kolmannelle.
Yhteisluvissa voidaan toki ampua omalta puolelta enemmän ja antaa ylimääräiset kaadetut jollekin luvassa olevalle seuralle, jos tämä siihen suostuu. Näin on joskus tapahtunutkin.
Hirviporukalla Keski-Suomessa on myös UPM:n maita vuokralla. Erään passipaikan vieressä on yhtiöllä on pieni alue Kontortaa. Tuolla edellä onkin kuvattu sen ominaisuuksia kattavasti. Ei siitä tule koskaan tukkia. Vuosikymmenten kulluessa on voinut nähdä, että kasvukin taitaa olla kuusta heikompaa, ellei oksamassaa oteta huomioon
Vähän asian sivusta. Hirvelle kyllä maistuu pihapuutkin. Kerran istutettiin omenapuita. Suojasin huolellisesti myyräverkolla ja jänisverkolla. Sitten tulivat hirvet, jotka söivät omenapuun oksat ja kaatoivat verkot, joten jänikset viimeistelivät tuhon. Naapurin puutarhassa kävivät syksyllä hirvet syömässä omenat ja samalla menivät oksatkin.
Asiasta. Varjossa ja aukossa kasvanut mänty maistuu kyllä täysin eri tavalla hirvelle. Meillä oli aikoinaan hakattu yksi männikkö suojuspuuasentoon ja sinne oli kasvanut paikoin kohtalainen mäntytaimikko. Hirvet olivat vierailleet, mutta jättäneet onneksi jotain jäljelle. Kaadettiin männyt. Siistin taimikon. Jätin siis ne kunnolliset taimet, jotka olivat jääneet hakkuun jälkeen pystyyn. Jännä oli huomata, että hirvet eivät enää kiinnostuneet männyntaimista, jotka auringossa, harvennettuina, voivat hyvin.
Kuule Jesse ajourista.
Tasarakenteisessa metsässä urat voidaan yleensä sijoittaa tasavälein, siis n. 20 metriä. Jk-metsässä ne pitäisi sijoittaa tietysti pääasiassa kaadettavien puiden kohdille, jotta sitä kasvatettavaa puustoa säästyisi. Tuo motokuskille päänvaivaa, lisätyötä ja lisäajouria.
Sitten tietysti kaadettaessa tulee ottaa huomioon, etteivät puut telo kasvatettaviksi tarkoitettuja puita.Ei vaikuta hommalta, jota motokuskit mielellään tekisivät ja vie joka tapauksessa paljon enemmän aikaa normaalimenetelmään verrattuna.
Mitenkä on Versowoodin ostomiehen kiinnostus? Taitavat olla tulleet ostajiksi Harvestian tilalle ainakin Hankasalmen sahan hankinta-alueelle. Toki, jos leimikko on Savon perämailla, niin ei se kyllä Vw:tä taida kiinnostaa. Ehkä muita sahoja?
Harvestian tulevaisuus taitaa olla epävarma. Miksi esim Vw ostaisi siltä tukkia, jos omatkin ostomiehet hoitavat homman.
Tosin monenlaista firmojen välistä kauppaa tapahtuu. Meilläkin UPM:n erään leimikon kuusitukkeja näytti lähteneen Metsä Groupin Vilppulan sahalle. Varmaan saivat jotain muuta puuta vastineeksi.
