Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ihmettelen vieläkin, että 40 vuotta sitten istutetussa koivikossa on päästy moisiin tuloksiin. Voitk0 e-h siis kertoa faktoja. AC:tä niitä ei kuitenkaan saa.
Olen katsellut naapurin pelloleen istuttamia koivun taimia. Eivät ne kyllä tuota vauhtia kasvaneet.
Avauksesta kysyisin vielä. Olisiko mahdollista tännr kaikkien tietoon tarkat erittelyt hakkuista, jolla AC:n mainostamaan tulokseen päästiin. Voitaisiin oppia.
Itse olen aikanaan raivaillut nyt 40-vuotiaan koivikon. Kaksi kertaa on harvennettukin, mutta ei kyllä tuollaisiin lukuihin koskaan tulla pääsdemään. Liekö sitten syynä taimiaines. Erona on sekin, että meikäläisen kasvattama koivikko on OM-pohjalla vanhassa lehmähaassa. Kasvuunlähtö oli osin vaikeaa, kun taimet kasvoivat niin kovasti, etteivät juuret pysyneet kiinni vaan jotkut parimetriset taimet alkoivat kaatuilla. Niitä sitten nostelin pystyyn ja tuin. Tietysti tuli lenkoutta.
Koivikkkojen eräs ongelma on siis lenkous. Sitä näyttää esiintyvän myös naapureiden metsissä. Pitääkö päätehakkuuseen kasvattaa vain esim 200 runkoa, jolloin saadan ehkä sitä tyvitukkiakin. Valistapa meoítä AC.
Minäkin olen sitä mieltä, että ympyrä on kätevin. Sellainen olikin alkuperäinen ajatus. Meidän maastoissa ei tässä tapauksessa valitettavasti pystynyt löytämään riittävästi tasaista aluetta ympyrälle. Siksi on hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja. Oleellista on tietenkin, että haarat ovat riittävän pitkät. Niiden välin pyöristys tulee automaattisesti, koska tie jatkuu.
Tämä on ollut mielenkiintoinen keskustelu. Parannamme vanhaa tietä ja tehdään sille kääntöpaikka ennen naapurin rajaa, jolla puolella meillä ei ole tieoikeutta. Tutkailin keskustelussa olleita vaihtoehtoja. Ainakin meillä näytti Y-vaihtoehto 120 asteen kulmissa kätevimmältä maaston suhteen. Sellainen varmaan tehdään. Avoinna on enää vain haarojen pituudet.
Naapuri (metsäyhtiö) on tehnyt omalle puolelleen silmukan. Maapohja on niin kova, ettei yhtiö ollut sorastanut sitä lainkaan.
Tämä on ollut mielenkiintoinen keskustelu. Parannamme vanhaa tietä ja tehdään sille kääntöpaikka ennen naapurin rajaa, jolla puolella meillä ei ole tieoikeutta. Tutkailin keskustelussa olleita vaihtoehtoja. Ainakin meillä näytti Y-vaihtoehto 120 asteen kulmissa kätevimmältä maaston suhteen. Sellainen varmaan tehdään. Avoinna on enää vain haarojen pituudet.
Naapuri (metsäyhtiö) on tehnyt omalle puolelleen silmukan. Maapohja on niin kova, ettei yhtiö ollut sorastanut sitä lainkaan.
, ”kantokäsittelyn päätarkoitus on estää juurikääpäsienen iskeytyminen metsikköön, ei torjua sen leviämistä metsikön puusta toiseen”.
Edelleen tuntuu, että kyseessä on sielunhoitoon liittyvä asia. Nimittäin, eikö kaikissa Länsi-Suomen metsissä ole jo nykyisellään juurikääpää? Miksi siis sitä enää tarvitsee tai on mahdollista torjua?Sitä urean käyttöäkin edelleen ihmettelen. Jos tulee sade, eikö se häivy kannolta. Harmaaorvakan itöitä jää tietysti pihkaan ja koloihin kiinni, joten teoriassa siitä saattaisi olla apua. Miten on käytännössä, kun sieni voi iskeytyä rikki rouhittuihin juuiin?
En tiedä, millaista vaikuttavuusarviointia on aikanaan tehty. Jotenkin tuntuu vain, että veronmaksajat maksavat, tekijät ovat tekevinään ja metsänomistajat uskovinaan, että puuhasta on jotain hyötyä.
Meikäläinen epäileväinen luonne miettii sitäkin, että onko tuolla nykyisellä kantokäsittelyllä muuta kuin sielunhoidollinen merkitys?
Kun katsoo työn jälkeä, niin näkee, että harvoin koko kanto on kokonaan käsitelty. Kone ruiskaisee liuoksen vain sinne päin.Entäs, jos se laho lähteekin etenemään naapurikannosta sienirihmastoa pitkin? Mitä se urea- tai harmaaorvakkaliuos auttaa? Etenkin ureaa epäilen. Harmasaorvakan ymmärrän, jos pystyy valtaamaan koko kannon, niin siitä kannosta ei sitten lahottajasienet pääse maailmalle.
Tämä kantokäsittely on sellainen, mistä huonon työn tekijä ei koskaan joudu vastuuseen. Jos nimittäin sillä käsittelyllä on todellista merkitystä.
Taitaa se Metsähallitus hakata kaikki Etelä-Suomenkin keskenkasvuiset metsänsä. Kuuntelin viime viikolla radiosta, että Uudellamaalla Metsähallitus istuttaa tänä vuonna 4000 hehtaarille 7 miljoonaa tainta. Järkevästi hoitaen pitäisi siis löytyä vähintään tuollaiset 250000-300000 hehtaaria, joille voitaisiin siis kestävästi hakata tuo määrä aukoksi. Mahtaako löytyä?
