Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Varmaankin ennusteiden julkistaminen on lopetettu siksi, etteivät tutkijat halua jatkuvasti joutua naurunalaisiksi. Saattavathan ne ”hutkijat” omaksi ilokseen niitä värkätä.
Ostettiin viime syksynä uusi mönkijä, jotta taimien kuljetus istutuspaikalle sujuisi helposti. Hankin mönkijän perään hirven vetolevyn, johon värkkäsin lautakehikon, jonka sisään taimilaatikot saa niin, etteivät ne putoa matkan varrella. Näin varustellen saa kuljetettua levyn päällä 7 ja mönkijän päällä 4 UPM:n taimilavaa, siis yhteensä 1760 tainta. Homma pelittää teknisesti erittäin hyvin. Ongelma vaan on, että matka lopulta tyssää johonkin kivikkoon.
Onpa toisilla helppoa. Meillä pääosa maapohjasta on niin kivistä, ettei yleensä pysty tekemään mättäitä. Laikkuun voi joutua koettelemaan joskus parikymmentäkin kertaa, että saisi edes upotettua juuripaakun ja pari senttiä sen päälle maata. Joskus joutuu käsin haalimaan sen maankin. Kumma on, että taimet kuitenkin lähtevät kasvuun. Samaa mieltä muuten siitä, ettei taimi saa olla olla suuri, koska pieni taimi näyttää juurtuvan nopeammin.
Viikonloppuna saivat taimet kunnon kastelun.
Jatkan teemallani. Siis väärät tuotteet on ydinkysymys.
Esimerkkinä Nokia. Aikanaan sen puhelimet valtasivat markkinat vaikka ne tehtiin täällä kalliissa maassa. Sitten valmistus siirrettiin halpamaihin, mutta mallisto vanheni. Eivät auttaneet pienet kulut, jos tavara ei kiinnostanut.
Sama on kemiallisessa metsäteollisuudessa. Ei auta vaikka paperia jakaisi lähes ilmaiseksi, koska lehdenlukijat ovat netissä ja toimistotyöt samoin. Suomen metsäteollisuuden johtajat ovat tehneet todella karkeita virheitä markkina-analyyseissään. Suljettiin sellutehtaita ja ostettiin paperitehtaita vaikka olisi pitänyt tehdä täysin päinvastoin. Kallispalkkaisilta johtajilta olisi pitänyt edellyttää parempia hoksottimia.
Tietysti kakkosnelonen on samanlainen tekee sen suomalainen tai ruotsalainen. Sen myynnissä lienee aika vaikea erottua laadulla, ellei pysty esimerkiksi saamaan kilpailuetua toimituskysymyksissä, mikä on osa tuotteen laatua asiakkaan kannalta katsottaessa. Sahojakin on kilpailukyvyltään erilaisia.
Suuri ongelma on paisunut julkinen sektori, jossa tehdään lisäksi paljolti turhia töitä. Julkisen sektorin rahoittamiseksi joudutaan keräämään raskaat kulutusverot, jotka kurjistavat myös pienyrittäjiä. Siksi valtion tuottavuusohjelma on välttämättömyys.
Täytyy kyllä todeta sekin, että yritysjohtajat saavat optioitaan toiminnasta, joka ei pitkällä tähtäimellä palvele yrityksen tai sen osakkaiden etuja. Eikä sitten tietystikään yhteiskunnankaan.
!990-luvun lamasta Kurjelle. Ei devalvaatio sitä aiheuttanut. Devalvaatio oli seurausta sekä odottamattomista tapauksista ja Suomen talauspolitiikassa ja yritystoiminnassa tehdyistä virheistä. Odottamatonta oli tietenkin Neuvostoliiton romahtaminen ja sen seurauksena myös itäkaupan romahtamnen.
Virheitä oli yrityspuolen liiallinen nauttiminen helposta kilpailusta vapaasta itäkaupasta suurine voittoineen ja sitä kautta kehitystyön laiminlyönti. Toinen virhe oli valuuttakaupan vapautuminen ja sitä kautta investoinnit kohteisiin, joilla valuuttalainoja ei pystytty maksamaan. Seurauksena devalvaatio, joka. rankaisi monia syyttömiä
Minusta Suomen ongelma ei ole palkkataso. Ongelma on, että tehdään kaikenlaidsta puuhastelua, jolla ei kenenkään hyvinvointi tai teollisuuden kilpailukyky parane. Ongelmana on myös suuria optioita metsästävät monet yritysjohtajat, jotka eivät ole tarpeeksi panostaneet kehitystyöhön. Poikkeuksikin onneksi on.
Siis tekemällä viisaasti oikeita asioita pärjäisimme kyllä hyvin. Metsäkeskusten toiminta ei taida erityisemmin edesauttaa kilpailukykyämme. Siksi sinänsä pätevät inssit sieltä joutunevat hakemaan uutta työtä.
Vähän asian sivusta.
Minulla on käsitys, että puitten kasvu sopivan jyrkässä rinteessä laskettuna vaakasuoralle projektiolle on suurempi kuin tasamaalla. Etenkin alarinteen puut kasvavat paremmin. Syynä voi olla tietysti kosteusolot. Voi olla lisäksi myös niin, että puut pyrkivät saamaan latvansa samalle tasalle ylempänä olevien kanssa ja siksi kasvavat keskimääräistä voimakkaammin. Luonnollisestikin myös aurinkoa tulee rinteisiin enemmän.Mahtaako olla tutkimuksia asiasta?
”Puita työmaalla vaikka kirjanpidon mukaan ajettu pois”. Olen kyllä aika monta kauppaa UPM:n kanssa tehnyt. Koskaan ei ole tullut eteen ”kirjanpitoa”, joka kertoisi, koska puut on ajettu pois.
Tuli mieleen, että voisiko metsänomistaja lukea hakkuupöytäkirjaa niin, että luuli hakkuun lopetuspäivän tarkoittavan sitä, että puut on ajettu pois. Todellisuudessahan se yleensä tarkoittaa likimain päivää, kun puut on kaadettu.
Itse en kyllä jaksa uskoa muuhun kuin siihen, että arvio oli väärä ja etenkin siitä syystä, että kallioisessa maastossa puiden malli poikkesi normaalista. Siis ne ohentuivat tavallista nopeammin.
Mukavia nämä veikkailut. Minä panisin rahani Kaskisten puolesta, jos tehdasta yleensä tulee. Siksi, että se on meren rannalla ja vanha tehtaan paikka. Merta pitkin voidaan tuoda puuta merien takaa tai vaikka kotimaasta. Kaipa vesiasiatkin on helpompi hoitaa meren äärellä. Tietysti valmis tavarakin lähtee nopeimmin.
Sinänsä olisi hyvä nostaa kuidun hintaa. Sehän on laskenut vuodesta toiseen. Mutta kääntöpuoli on se, että nouseva kuidun hinta tekee hallaa nykyisille sellutehtaille, jotka taitavat olla ainoa kannattava osa konserneja. Siksi investointipäätöstä voidaan saada odottaa.
Voi siis käydä niin, että kuitupuu päätyykin tulevaisuudessa polttoon.
Niinhän se on, ettei kukaan maksa puusta enempää kuin tarvis. Myyjä sitten valitsee tekeekö kaupan vai ei. Ostajalla ei ole nimittäin myöskään ostopakkoa.
Takavuosina äiti-vainaa (silloin n. 85-vuotias) myi perikunnan sorvikuusileimikkoa, joka oli 10 km vaneritehtaan portilta. Äiti oli selvitellyt tutuiltaan hintatason, johon aikoi myydä. Tuli vaneritehtaan omistavan firman ostaja. Hinta ei ollut äidin mielestään kohdallaan. (Olen tämän tainnut ennenkin kertoa). Äiti sanoi, että hinta on liian alhainen. Tähän ostaja totesi, ettei hän omaa tarjoustaan korota. Tähän äiti vastasi, että niin paljon on korotettava, että myyjä hyväksyy. Ei tullut tietenkään kauppoja. Löytyi sitten onneksi toinen tutumpi ostaja, jolta äiti saikin liki pyytämänsä.
Pari vuotta sitten seurailin hintatilastoja löytääkseni oikean myyntiajankohdan. Olin silloin alkukesästä vähän myöhässä. Joku ostaja sanoi, että hänellä on ostokiintiö täynnä. Joku teki ns. kohteliaisuustarjouksen, siis alihintaisen. Onneksi yhdellä ei ollut vielä kiintiö täynnä, joten voitiin tehdä kauppa asialliseen hintaan.
Tarinan opetus on se, että voi ilmoittaa mieleisensä puukaupan hinnan ja/tai ajan. Todennäköisyys onnistumiseen on kuitenkin pieni. Itse pelaan mieluummin varman päälle. Ajoissa tehdyn kaupan jälkeen saa myös uudistustoimet tehtyä suunnitellusti.
AJ kertoi tuossa edellä, että reunametsä haittaa taimien kasvua pienaukoissa. Niinhän asia tietysti on, kuten kaikki silmät auki metsässä liikkuneet tietävät.
AJ arveli, että sinne pienaukkoon syntyy luonnontaimia riittävästi. Näin ei todellakaan aina ole. Ei ainakaan meidän metsissä. Sinne kyllä syntyy heinää, saniaista tai vadelmaa jotakuinkin varmasti. Kasvatuskykyisiä puuntaimia jotakuinkin epävarmasti.
Kuten aiemminkin olen kertonut,olen teettänyt aika monta pienaukkoa harvennuskohteiden yhteyteen, kun puuston kasvu niitten kohdalla on ollut nolla tai miinusmerkkinen. Kaikki on istutettu. Yleensä luonnontaimia on 10 vuodessa syntynyt niihin erittäin vähän. Luonnontaimien synty, ainakin meillä, edellyttää yleensä muokkausta eikä onnistu aina edes sen avulla.
Pienaukkojen tekeminen on siis aina selvästi epätaloudellisempaa kuin normaalit aukot. Joka muuta väittää, ei tiedä mitään metsänkasvusta tai valehtelee tietoisesti.
