Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Täsmennän vielä. Mahdolliset metsänmyyntitulosi ja osinkosi lasketaan mukaan, kun lasketaan, että ovatko pääomatulosi yli vai alle 40000 euroa.
Verotuksessa käytetään tuossa tapauksessa ilmeisestikin hankintameno-olettamaa, joka on 40 % myyntihinnasta. Siis verotettavaksi pääomatuloksi tulee 24000 euroa, josta maksat veroa 30 %, jos verotettavat pääomatulosi ovat alle 40000 euroa. Siis 7200 euroa. 40000 euron ylittävältä osalta vero on 32 %.
Minä olen istuttanut useampaankin muokkaamattomaan pieneen aukkoon juuri siksi, ettei ole kannattanut viedä kaivinkonetta. Vielä useammin olen istuttanut muokkaamattomaan maahan muokatussa aukossa paikkoihin, joissa muokkaus (=laikutus) ei kivisyyden vuoksi ole onnistunut.
Meidän erittäin huonosti taimettuvissa maapohjissa homma on toiminut hyvin. Olen vertaillut pituuskasvuja muokatuissa/muokkaamattomissa paikoissa ja käytännön eroja ei ole ollut. Muokkaamattomissa paikoissa sitä pusikkoa ei tullut joskus juuri ollenkaan.
Tietysti pitää tuntea olosuhteet. jos aikoo jättää muokkauksen pois. Tukkimiehentäivaaran vuoksi pitää jättää yleensä yksi kasvukausi väliin. Heinettyminen on tietysti ongelma, mutta sen hallitseminen edellyttää kyllä sellaisilla paikoilla mätästystä. ”Raivaussahamuokkaaminen” tai kuokkiminen on järkevää, jos haluaa luontaista männyntaimikkoa. Jos heinä uhkaa, niin niistä ei taida olla juuri apua siinä männyn kasvatuksessa.
Kyllä Jesse aika oikeassa on. Katselin 6 vuoden saldoa, jossa ensiharvennusta, harvennusta ja uudistusta on tehty kaikkia likimain samat hehtaarit (ja tietysti kaikki uudistustoimenpiteet ajallaan), kuten jatkuvassa toiminnassa tulee ollakin. Keskimääräiseksi kuutiohinnaksi kulujen jälkeen jäi 33,70 euroa. Vaikka vähennettäisiin kaikki oman työn osuus, niin hinta olisi yli 30 euroa.
Toinen asia sitten on tuo Metsähallituksen hakkuumäärä alle 2 m3/ha. Epäilemättä metsistä on paljon soita ja muuten huonokasvuisia alueita, mutta pieneltä sekin tuntuu. Kysymys kuuluu, että ovatko aikaisemmat polvet huolehtineet riittävän hyvin kasvatustoimenpiteistä. Jos firmalle annetaan kovat tulostavoitteet, niin siirtämällä uudistustoimia vähän eteenpäin, niin hetkeksi niihin päästään. Onko nyt tullut laskunmaksun aika mahdollisista laiminlyönneistä?
Metsätalous on tosiaan paikallista toimintaa, jossa työvälineinä mm pottiputki ja raivaussaha. Teho on tasan sama hoitaako hehtaaria vai miljoonaa. Miljoonan hehtaarin hoitaminen vaatii monta väliporrasta kuluineen. Toisaalta laatu kuitenkin heikkenee, kun ei olla lähellä.
Kyllä Valtion kannattasi mieluummin myydä metsänsä kuin pörssiosakkeensa.
Vähän vertailua ja kertausta.
Asfalttikartelliin kuuluivat kaikki merkittävät toimijat. Kartellihinnoittelukin oli yksinkertaista. Tilaaja sai ”kartellihinnalla” vain 8-9 km tiepäällystettä vaikka maksoi 10 km:stä. Siksi korvauspäätöksen teko oikeudessa oli helppo.
Puuostokartellista puuttui kokonaisuudessaan merkittävä ostajaryhmä, yksityinen sahateollisuus. Minun teoriani mukaan sahateollisuus puuttui siksi, että kartelli oli ensimmäisessä vaiheessa suunnattu sitä vastaan. Tarkoituksena oli siis korkeilla tukkipuun hinnoilla viedä yksityisten sahojen elinvoima. Esimerkiksi kuusitukin hinnan yhtäkkinen tasokorotus todistaa mielestäni tästä. Kuten tuolla edellä kirjoitettiin, ettei kuusitukkeja myyneet ainakaan kärsineet. Luultavasti eivät muutkaan tukkeja pääosin myyneet. Jos joku kärsi, niin pelkkää kuitupuuta myynyt.
Seuraavassa vaiheessa olisi ostettu nämä yksityiset sahat pois markkinoilta. Homma oli jo hyvässä vauhdissa. Esimerkkinä Korppoon veljesten tehokas Vilppulan saha, joka päätyi Metsäliitolle.
No sitten UPM:n herrojen hermot pettivät. Sahateollisuus jäi kolhuista huolimatta henkiin ja laajenee ja palvelee tukin myyjiä. Eikä tietenkään enää pystytä sopimaan mistään valtakunnallisesta systeemistä, joka olisi sitten todella pudottanut puun hintoja.
Minä luin suorittavan tekstiä niin, että se e-puun hinta polttolaitoksessa on joku vakiohinta. Jos korjuu-+ kuljetuskustannus ylittää sen, niin kantohinta muuttuu miinusmerkkiseksi. Tappionjakokysymys on sitten kuka siitä tappiosta vastaa. Metsänomistaja vai hakkaaja. Jos kumpikaan ei halua maksaa, niin ne puut jäävät metsään ja metsänomistaja kärsii vahingon myöhemmin vähentyneinä hakkuumahdollisuuksina.
Tietysti dieselin hyötysuhde on joku tuollainen. Tässä tarkastelussa sillä ei ole merkitystä, koska koko päivän käyttö palaa ja lisää hiilidioksidia ja heikentää kauppatasetta.
Jos energiansaanti metsästä olisi noin kannattavaa, niin miksi sitten tarvitaan tukea? Ja miksi energiapuuta ei nykyään edes osteta?
Tietysti ne 700 valittajaa eivät paljon Suomen puukauppaa hetkauta. Paraneepa kai toisten myyjien tilanne vähän. Ei kait Lahtonen nimittäin vaatinut muitakin boikottiin? Vaiko tosiaan vaati?
Uutisista en nähnyt mainintaa, miten käräjäoikeus otti kantaa oikeuskuluihin. Kärsikö kumpikin puoli omansa, vai vastaavatko metsänomistajat myös vastapuolen kuluista?
