Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kakkosneloselle on maailmalla markkinoita. Jos myytäisiin tuo edellä mainitsemani 5 miljoonaa kuutiota enemmän, niin myynti lisäisi vientituloja yli miljardilla.
Paperin kulutus supistuu länsimaissa huimaa vauhtia. Jopa kaksinumeroisia lukuja vuodessa. Paperin varaan ei kauppatasetta enempää kuin metsänkasvatustakaan voi laskea. Katselin uutisista, kun paperitehtaan entinen luottamusmies tunnusti tosiasian. Sanoi, että katsokaa lentoasemalla kuinka moni lukee kirjaa ja kuinka moni näpelöi jotain puhelinta.
Ainoa lohtu on lisääntynyt nettikauppa, joka lisää kartongin kysyntää ja sitä kautta myös sellun.
Epäilemättä koko ajan poistuu syrjäseutujen nykyviljelyyn soveltumattomia paljon tuotantopanoksia vaativia peltoja maatalouskäytöstä. Jos sitten uutta raivataan sinne, missä maatalous on kannattavaa, niin senhän pitäisi olla vihreidenkin mieleen. Hehän kannattavat kaikenlaista ekotehokkuutta. Tätä pitäisi kysellä Sinnemäeltä, jos hän todella ajaa pellonraivauskieltoa.
Vaikka tuo puolen miljardin edestä kivihiiltä jätettäisiin tuomatta, niin ei se kokonaan säästyisi. Ei se energia itsekseen sieltä metsästä voimalaitokselle lennä. Dieseliä palaa välillä.
Jos saataisiin myytyä 5 miljoonaa kuutiota enemmän sahatavaraa maailmalle, niin sivutuotteena syntyisi sama määrä kuorta ja haketta tarvittaessa poltettavaksi. Sitäkin kautta säästyisi kivihiilen tuonnilta. Ja kulut olisivat paljon pienemmät kuin onkivapametsää e-puuksi hakattaessa. Ja metsänomistajan tulot paranisivat, kun voisi aiemmin myydä tukkia.
Jos SJ aiot liittää tilasi yhteismetsään ja olet huolissasi siitä, ettet voi hallita talosi lähialuetta, niin siihen on helppo lääke. Jätä itsellesi suurempi tontti. Näin meillä tehtiin, kun yhteismetsä perustettiin. Kesämökkiläisille jätettiin niin paljon lääniä, ettei haittaa kaatako yhteismetsä kaikki vai kasvattaa sankan metsän rajaan asti.
Yhteismetsä on kyllä kaikkein immuunein yhteisomistusmuoto noita änkyröitä vastaan. Kokemusta on niin yhtymämuotoisesta kuin perikunnan omistuksesta. Niissä ne vaikeudet, riidat ja epämiellyttävät yllätykset pesivät.
Tietysti sitten on sekin, että metsät tulevat hoidettua. Jos omistus jakaantuisi yksittäisille omistajille, joista lähes kaikki asuvat kaukana metsistä, niin jokainen voi arvioida sen, miten ne metsät hoidettaisiin.
Tietysti yhteisomistus aina vaatii joustavuutta ja toisten kunnioittamista. Itse on pyrkinyt luomaan toimintamallin, jolla tämä toteutuisi jatkossakin.
Ihmettelen sitä, mihin tietoon tuo oppaan ohje sitten perustuu? Se kyllä täytyy todeta, että meilläkin on huonoja kokemuksia vanhempien kuusikoiden yläharvennuksista. Ja yleensäkin harvennuksista. Olisiko se niin, että tuo 50 vuotta on joku raja, jota vanhempia kuusikoita ei yleensä kannata harventaa.
Epäilemättä on tilannekohtaisia eroja ja luultavasti myös metsän rakenne vaikuttaa. Jos kuusien pituuserot eivät ole suuria, niin toimiiko yläharvennus silloin? Ainakin vakavassa tarkoituksessa tuo esimerkki oli oppaaseen epäilemättä laitettu.
