Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Petelle.
Noin meillä on männiköitä harvennettu jo aikoja. Käytetty nimeä laatuharvennus. Siis suurimmat männyt pois ja ne pienet, joissa latvus on supistunut. (kuvia ollut lukijoiden kuvissa)
Kuusikoissa kyllä tähän mennessä on ollut tuo alaharvennus normaali vaihtoehto.Tarkoitin nimenomaan sitä, että harvennuksissa tulee esiin erilaisia vaihtoehtoja, joihin motokuskin on varauduttava taipumaan.
Yläharvennus kertaalleen harvennettuun kuusimetsään. Sitten se kertaharvennus taas johonkin muuhun paikkaan, jota ei ole aiemmin harvennettu ja jossa runkoja on 1200-1500 kpl/ha.Tietysti tilanne on tarkistettava kunkin kohteen osalta aina paikan päällä ja vielä asiakaan lähtökohdista. Haastavampia vaihtoehtoja kuin perinteisessä alaharvennusmallissa.
Se yläharvennus luonnollisestikin pidentää kiertoaikaa. Joillekin se sopii, toisille taas ei. Esimerkiksi meille, joilla on paljon vanhaa metsää, sopii hyvin.
Minäkin luin. Hyödyllinen opus. Jos joku haluaa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, niin aivan varmasti löytyy perusteluja, jos sopivasti valitsee. Vastuuhan on lukijan, kuten ministerikin totesi.
Mutta löytyy sieltä kyllä valistusta meille muillekin. Esimerkiksi esimerkki varhaisperkauksen merkityksestä taloudellisuuteen. Toinen kiinnostava esimerkki oli vertailu kuusikon ylä-/alaharvennuksen välillä. Esimerkin mukaan yläharvennus olisi selvästi kannattavampi. Ajankohtainen, sillä kesällä harvennetaan n. 50 vuotiasta kuusikkoa. Toinen, myös kiinnostava esimerkki ,oli taas harvahkon kuusikon harventaminen vain kerran. (siis Sahala-malli)
Voi tulla motokuskeille haasteellisia harvennustehtäviä.
Ollaan tuossa e-puuajattelussa aika paljon samoilla linjoilla Seppo. Minäkin nimittäin olen samaa mieltä, että männiköt kannattaa kasvaa tiheinä juuri laadun vuoksi. Siis biologisista syistä. Olit kyllä edellisellä sivulla vähän eri linjoilla. Tai ainakin niin ymmärsin.
Sitä en ymmärrä, että miksei niitä e-harvennusmäntyjä ei voi myydä vaikka hintaan 3 euroa/m3, jos tukea ei saisi. Saahan siitä sen rahan ja säästää perkauskulut. Siis nettoa vähintään 500 euroa verrattuna siihen, että kaataisi puut maahan. Eikä kasvutappiotakaan syntyisi, koska ne ravinteet ovat oksissa ja neulasissa.
Laskeskelin huvikseni nykyhinnoilla mitä merkitsisi kuusikon kasvatuksessa e-puuvaihtoehto hehtaarille.
Normaali kasvatus/ha:
(eh 50×13)+ (ha 80×25)+ (uud 400×53)- (taimet+perk 2000)=nettotulo 65 vuoden kiertoaikana 530 m3 ja 21850 euroa ja 8,15 m3/v ja 336,15 euroa/v
Jos kasvatetaan aluksi e-puuta, niin tulee lisää 40×10=400 euroa, mutta kiertoaika pitenee 5 vuodella. Tämän seurauksena saadaan keskimäärin puuta 8,14 m3/v, siis lähes sama. Rahaa tulee 317,86 euroa/v. Valtio on ”panostanut” 40×6=240, minkä seurauksena sinun tulosi on pienentynyt 18,29×70=1280 euroa tuolta hehtaarilta. Ei vaikuta järkipuuhalta.Tietysti sitten muutkin e-puukasvatuksen haitat rehevissä metsissä. Siis huono harvennusjälki. Eihän siellä tiheässä pusikossa mikään moto saa kunnon jälkeä. Sitten yksi lisäkäsittelykerta tuo lisää vahingoittuneita puita. Lahokin voi lisääntyä. Tästä olemme samaa mieltä. Ovatko päättäjätkin ja kaikki metsänomistajat samaa mieltä? Tämän tyyppisen toiminnan tukemiseen ei todella ole syytä tuhlata veronmaksajien rahoja.
En kyllä vieläkään ymmärrä tätä e-puumatematiikkaa. Jos haluan kasvattaa kuusia tehokkaasti, niin kyllä silloin metsä pitää olla kunnolla perattu. Ei sellaisesta metsästä voi tulla e-puuta. Työtä on kyllä perkaajille, mutta ei sitä mahdottomasti.
Metsänkasvuhan on sellaista, että sitä puuta kasvaa likimain sama määrä motteja oli metsä vähän tiheämpää tai harvempaa. Harvemmassa kasvaneet puut vaan järeytyvät nopeammin. Siis miksi kasvattaa halpaa e-puuta kun voi kasvattaa kallista tukkia? Näin pitää ajatella, jos haluaa nähdä metsän puilta. Seppo ja kumppanit sen sijaan metsästävät näitä Kemera-tukia ja ajattelevat, että se on onni ja autuus. Jos sitä tukea saa hehtaarille vaikka 40 m3:lle 6 euroa/m3 eli 240 euroa, niin tähänkö perustuen minä suunnittelisin metsänkasvatusta, en todellakaan.
Siis tuki on luokkaa 1 % kuviolta tulevasta hakkuutulosta. Jos tuen tavoittelu viivästyttää uudistushakkuuta vaikka 5 vuotta, niin laskekaapa herrat, mitä se taloudellisesti ajatellen merkitsee. Puhukaa sitten asiasta.
Sepolle. Niitä strategioita on siis monia. Ja meillä ilmeisestikin vielä samanlaisiakin. Joskus kuusikot kannattaa kasvattaa harvoina. Saa nopeasti tukkia. Joskus siis männiköt tiheinä. Saa laatumäntyä. Rehevillä maille e-puukasvatus, etenkin, jos se perustuu lehtipuuhun, tuo mukanaan havutukin kasvatukselle paljon haittoja. Saattaa tulla lenkoutta ym. Tällaiseen reaalimaailmaan tuo tukiajattelu sovi. Siitä saa niin vähän hyötyä, että sen perään juokseminen useimpien metsänomistajien osalta vie huonompaa tulokseen.
Strategiana tukien ohjaama kasvattaminen on tietysti täysin lyhytnäköistä, koska ne voivat poistua koska vain. Kyllä sinä Seppo olisit harventanut sen metsäsi, vaikka et olisi saanut tukia. Siis vaikka 0 euroa/m3, jos lopputuloksena olisi laadukas mäntytukkimetsä.
Jos pystytään kasvattamaan laatutukkia paljon ja edullisesti ja tietysti markkinoimaan se sahattuna maailmalle, niin samalla syntyy sitä metsäenergiaa edullisesti kylkiäisenä ilman yhteiskunnan tukea. Tämän tulee olla metsätalouden päämäärä eikä mitkään kalliit keinotekoiset porkkanat, jotka ohjaavat aivan väärään suuntaan.
Vielä Sepolle. Kyllä meilläkin joskus tulevaisuudessa e-puuta tulee. Nimittäin osana laatumännyn kasvatusstrategiaa. Nyt on perattu tiheyteen 2500-3000 runkoa/ha. Joskus sitten harvennetaan. Mitä silloin saa e-puusta vai saako mitään, sen aika näyttää. Ei se siihen kasvatusajatukseen enempää kuin toimenpiteiden ajoitukseen mitään vaikuta.
Muuten Seppo. Jos et saisi mitään hintaa e-puusta, jättäisitkö metsäsi harventamatta?
Maalais-Sepolle. Totta on, että metsäenergia on kallista kivihiileen verrattuna. Todellinen kantohinta-arvo ilman tukia ja motoyrittäjien sponsorointia taitaa olla vain pari euroa/m3. Mutta sillä rahalla saa pusikon perattua kasvavaan kuntoon.
Meillä panostetaan perkauksiin metsänkasvatuksessa e-puukasvatuksen sijaan ja vielä ilman Kemera-tukia. Tällä tavoin saadaan metsiin paras kasvu. Jos joku haluaa kasvattaa metsänsä huonommin, niin miksi siitä pitäisi valtion maksaa Kemeraa. Kysyn vaan.
