Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Eihän minulla lukuvikaa siis ollut, sillä itsehän Jesse juuri kerroit niitä kasvattavasi. Mitenkähän sitten niiden vähien havupuun taimien käy, kun moto siellä kaatelee ne hieskoivut. Vaiko helikopterilla haet?

Monenlaista uudistamisfilosofiaa on. Kuten tuolla Lukijan kuvissa kerroin, niin meillä hakattiin vanha haka nyt talvella. Keväällä muokataan ja istutetaan koivulle. Syytkin ovat selvät. Maapohja heinettyy ja pusikoituu, kuten monet ovat kirjoittaneet. Kunnon koivuntaimet kasvavat niin, että kohtuullisilla perkauksilla saa upean koivikon. Vuosikin merkitsee paljon niiden koivujen kehityksessä.

Luontainen taimettuminen on aina vähintäänkin epävarmaa ja aivan varmasti hidasta. Eikä sinne tiuhan aluskasvullisuuden sekaan kuusentaimia synny kuin mahdollisesti vasta kymmenien vuosien koluttua ja silloinkin epätasaisesti kuten Gla totesi.

Näin se on, kuten Hemputtaja tiesi. Eräskin ison sahan puunostaja kertoi, että ei millään selviäisi ostotavoitteistaan ellei apuna olisi noita MHY:n palveluja, siis myös valtakirjakauppoja. Myyjäpuolella taas nimenomaan pienet tilat ja etäällä asuvat eivät kyllä tule pärjäämään ilman palveluja. Tai ainakin huonosti.

Isoilla tiloilla on osaamista yleensä ja monilla on myös erilaisia palvelusopimuksia, joten niiden asema ei miksikään muutu. Voi olla, että puuntarjonta tulee sitä vastoin pieniltä tiloilta vähenemään, jos systeemi muuttuu.

Kuten Reservuaari-indeksi tuolla edellä totesi, että jossain vaiheessa metsäyhtymän toiminta loppuu. Ja tietysti se tapahtuu sovussa tai ei. Kokemusta on eisovusta. Omistaja erosi, avioitui uudelleen ja kuoli. Leski ja exvaimo olivat muutenkin luonteeltaan riitaisia, mikä luonnollisestikin tässä tilanteessa entisestään kärjisti tilannetta ja teki yhtymänä toimimisen mahdottomaksi.

Kuolinpesän muuttaminen metsäyhtymäksi ei kannata mielestäni yleensä ainakaan silloin, jos pesällä on useampia tiloja. Kun yhteisomistus aikanaan purkaantuu, niin on useampia vaihtoehtoja toteuttaa jako ilman mahdollisia veroseuraamuksia. Jos on perustettu yhtymä, niin kaikki osakkaat omistavat jokaisesta tilasta saman suuruisen osan, joita joudutaan sitten vaihtamaan veroseuraamuksin. Näin olen ymmärtänyt.

Toinen syy, mikä puoltaa säilyttämistä kuolinpesänä, on se, että kuolinpesän osuuden myynti on irtaimen kauppaa, millä taidetaan säästyä varainsiirtoveron maksusta. Sekin kannattaa selvittää.

Toki metsävähennys sitten taas vähentää veroja. Siis tilanteet ovat moninaiset eikä varmaan keskustelupalstalta löydä kaiken kattavaa tietoa.

Tuo jäi ihmetyttämään, että joku möisi osuuksiaan pilkkahintaan. Tässä voi kyllä olla muut tekijät taustalla. Onko samalla tehty joku toinenkin kauppa, jossa on myös myyty ”pilkkahintaan”? Säästetty veroissa? Sekä itse kaupassa ja vaikka lahja- ja/tai perintöverossa myöhemmin, kun osuuden arvo on pieni? Kaikenlaista epäilevä ajattelee. Sinänsä hoitokunnan puheenjohtaja yhteismetsäosuuskaupassa on samassa asemassa kuin kuka tahansa osakas.

Yhteismetsien suosio näyttää aika vahvasti lisääntyneet esimerkiksi Keski-Suomessa. Eräs tekijä varmaan on se, että on monenlaista muutakin arvoa kuin metsää. Tuulivoimalan paikkoja, rantoja, kiviaineksen ottopaikkoja ym. Näiden arvioiminen jakotilanteessa on usein täyttä arpapeliä. Siksi metsäomaisuuden muuttaminen yhteismetsäksi säästää tällaisilta pohdinnoilta ja mahdollisilta myöhemmiltä riidoilta.

Olen kirjoittanut, että yhtymä on vain väliaikainen ratkaisu. Niin se onkin. Kun osakkaita tulee sukupolven vaihdoksien jälkeen liikaa, niin aina löytyy joku änkyrä jolle mikään ei sovi. Yhteismetsässä änkyrä ei voi lamauttaa päätöksentekoa.