Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Sieltä Metlasta löytyi tällainen tieto vuodelta 2012 (se 28 miljoonaa oli jotain yksityismetsien kauppoja):
Teollisuuden puutavarakäyttö:
kotimaasta 53,01 miljoonaa m3
tuontipuu 8,47 miljoonaa m3
yhteensä 61,48 miljoonaa m3Energiapuu:
pientalot 5,36 miljoonaa m3
lämpölaitokset 3,96 miljoonaa m3
yhteensä 9,32 miljoonaa m3Siis yhteensä kotimaasta runsaat 60 miljoonaa m3 eli 60 % vuotuisesta kasvusta.
Eipä tuolla lämpölaitosten energiapuulla näyttäisi olevan kovin suurta kansantaloudellista merkitystä, kun haittapuolelle väistämättä tulee usein ongelmat tukkipuun kasvatuksessa.
Muista Yhteismetsistä en tiedä. Meillä ei tosiaan ole ollut yhtään energiapuukauppaa juuri Tolopaisen mainitsemasta syystä.
Miten muut yhteismetsät suhtautuvat joulukuusenhakuun en tiedä. Meillä kyllä osakkaat saavat hakea. Saa naapurikin, jos on kuusen tarpeessa.
Sama sitten polttopuun kanssa. Hakkuutähdettä saavat hakea niin osakkaat kuin naapurit. Ja ovat hakeneetkin.
Kyllä yhteismetsät saavat Kemeratukea, jos ehdot täyttyvät ja sitä haetaan. Kuuden toimintavuoden aikana on haettu yksi myyrätuhokorvaus n. 2000 euroa, koska vakuutusyhtiö ei korvannut, jos oli mahdollista saada julkista tukea. Jos siis tällainen tuki poistuisi, niin korvaus tulisi silloin vakuuttajalta.
Yhteismetsillä on tosiaan tuo pienempi veroprosentti. Miksi? Sitä en tiedä. Toisaalta lainsäätäjä on asettanut yhteismetsien hallinnolle tavallista metsänomistajaa ankarampia vaatimuksia. Tämä hallinto useimmissa tapauksissa syönee tuon edun verrattuna yksityiseen metsänomistajaan. Yhteismetsä maksaa myyntitulostaan esimerkiksi hallintohenkilökuntansa verot. Täällä on käsitelty esimerkkiä, jossa ne ovat melkoiset, joten ainakin siinä tapauksessa tämä 2 %-yksikköä on laiha lohtu.
Meillä hallintokuluja synnyttää lähinnä kirjanpitäjä. Muu hallinto tehdään talkoilla. Siksi tuosta 2 %:sta jää vähän jaettavaa. Olemme kaiketi aika harvinainen poikkeus.
Metsänomistajat on tosiaan opetettu, että Valtio maksaa siitä, että saavat metsänsä kuntoon. Tilanne on aivan sama kuin taannoin Neukkulassa. Siellä kulut menivät kolhoosin piikkiin ja yksityiset viljelivät palstojaan ja saivat niistä hyödyn. Tuli kaaleja myyntiinkin ja ”toimeliaisuus” lisääntyi. Miten siinä sitten kävikään?
Pahinta on, että valtio joutuu lisäämään vientiteollisuuden taakkaa, mistä syntyy sitten lopullinen näivettyminen.
Edelleen nämä mielipiteet ihmetyttävät.
Lapsilla on oikeus saada hoivaa, koulutusta ja kaikenlaista turvaa sekä vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta. Itsehän he eivät sitä pysty hankkimaan.
Nyt nämä aikuiset miehet, joilla on hyvät tulot ja omaisuutta heittäytyvät lapsien asteelle ja vaativat, että yhteiskunnan tulee (velkarahoituksella) osallistua heidän ”päiväkotiensa” pyörittämiseen.
Kannattamatonta yritystoimintaa ei kannata tukea. Sehän on itsestäänselvyys. Loppuvaiheet nähtiin Itänaapurissa. Ei tietysti kannattavaakaan, koska se pärjää omillaan ja tuet aiheuttavat vain lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Ainoa tilanne, jossa lyhytaikainen tuki on perusteltu, kun halutaan turvata jonkin uuden tuotantoalan syntyminen. Onko tuulivoima tällainen ja sen tukeminen viisasta? Siihen en ota kantaa, kun en tunne asiaa.
Väitetään, että Suomi on porvarillinen maa. Kyllä tämä kansamme on kuitenkin valtaosaltaan sosialismin aatteen omaksunut. Valtion pitäisi kustantaa lähes kaikki.
Epäilemättä olen tuonut mielipiteeni selväksi tällä palstalla. Olen kyllä yrittänyt muutenkin vaikuttaa. Kolmisen vuotta sitten ennen vaaleja poliitikot jalkautuivat kansan pariin. Satuin olemaan eräässä ostoskeskuksessa, kun nykyinen pääministeri kierteli keräämässä kansan mielipiteitä ja toivomuksia. Minulla niitä oli kolme:
1. Maastoliikennelakia silloin esitetyssä muodossa ei saa säätää syistä, joita täällä on laveasti käsitelty. Ei ainakaan vielä ole lakiesitystä tullut
2. Valtiolle on nämä Kemera-rahat oiva säästökohde, Jyrki ei oikein ymmärtänyt eikä taida vieläkään ymmärtää sitä, että joku esittää säästöjä. Ei taida kyllä pääministerikautenaan tulla ymmärtämäänkään.
3. Eläkeläisiltä, siis esim minulta voidaan periä kunnolla veroja. Sanoi, ettei koskaan kukaan ole tullut esittämään tuollaista. Se idea kyllä meni lävitse ja saatiin se ”raippavero”. Selityksenä voin kertoa, että oltiin istuttu lounaalla ( hyvin vähän alkoholia) muutaman entisen luokkatoverini kanssa Jyväskylän Lyseosta. Todettiin, että meillä menee niin hyvin, että voidaan osaltamme vähän auttaa velkaista valtiota.Puhun Jesse ajasta sotien jälkeen. Silloin ei niistä metsistä ollut paljoa apua, koska ne oli ennen sotia jo harsittu pilalle. Eipä tosiaan tarvinnut istuttaa. kun ei ollut myytävääkään. Sitten alettiin istuttaa, kun puuta oli kasvanut niin paljon, että sai jotain tuloakin. Pakkokin oli istuttaa, sillä valtio olisi teettänyt sen metsänomistajan kustannuksella. Ajattelepas Jesse tätäkin vaihtoehtoa.
Meillä on kyllä täysin erilainen ajatusmaailma. ”Kyllä Kreikka opettaa”. Jos ei suosiolla etukäteen, niin sitten pakolla jälkikäteen.
Tätä keskustelua käyneenä alkaa kyllä ymmärtää Suomen nykytilan. Ja se on karmea. Metsäalakin, joka on erittäin kannattava. Sijoittamamme tuotantopanoksen saamme takaisin 10-kertaisena. Eikä sekään riitä. Valtion pitää maksaa.
Kuulkaa hyvät ystävät. Eikö minkäänlaista pientäkään värinää löydy tuolta yläpäästä, joka kuiskaisi, ettei tällainen meno voi jatkua. Ei tunnu löytyvän. Poliitikkopoloiset eivät uskalla tehdä mitään, kun Jesset ja kumppanit saattaisivat suuttua. Tosiaan tämä kaikenlaisten apujen jakaminen on kuin syöpäkasvain. Se lopulta turmelee koko organismin.
Ei muuten ollut avustuksia sillä raivaajasukupolvella, joka nosti sotien jälkeen tämän maan kukoistukseen. Asutti melkein 10 % väestöstä uudelleen. Rakensi valtavasti teitä, lentokenttiä kouluja, yliopistoja, sairaaloita asuntoja ym. Koulutti lapsensa ilman yhteiskunnan tukea. Ym ym.
