Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Nuorempina uudistetut metsät eivät pahemmin aiheuta kasvutappioita. Metsänomistajalle kylläkin, koska tuotetaan enemmän kuitua. Hakkuiden lakirajojen hyöty on siis aika epävarma, jos tavoitteena on metsien m3-kasvu.
Kaikenlaista tappiota syntyy huonosti hoidetusta uudistamisesta. Mikään Kemera-tuki ei auta. Otettava käyttöön järeät keinot. Joku rangaistusmaksu, joka on suurempi kuin mikään uudistuskustannus. Eiköhän kuri paranisi.
Minä en tiedä, keitä missäkin liikkuu. Itse en omissa metsissä ole aktivisteja tavannut. Silti tässä yhteiskunnassa toimii esim. tällaisia tahoja, joiden tarkoituksena on laittaa kapuloita metsätalouden harjoittajien rattaisiin.
En minäkään ole fyysisesti tavannut.
Silloin suurten myyrävuosien aikaan väsäsin varpuspöllön pönttöjä. Erään niistä vein aukon reunaan nuoreen metsään. Arvelin, ettei sekään haittaa vaikka liito-orava asettuisi siihen, koska sitä paikkaa ei hakattaisi aukoksi vuosikymmeniin ja pönttö lahoaisi ennen sitä. Hämmästys oli suuri, kun löysin sen harvennettavasta kuusikosta parin kilometrin päästä korkean mäen päältä. Ilmiselvä tarkoitus oli, että viejä toivoi pönttöön asettuvan liito-oravan, joka olisi estänyt hakkuun.
Hain sen pöntön pois ja vein paikalliselle suojelualueelle, jolloin siitä ei ole missään vaiheessa haittaa.
Ainoa havainto, josta olen kirjoittanutkin, oli hirvimetsällä tiaisparvessa töhtötiainen n 2-metrisessä mäntyvaltaisessa taimikossa.
Epätieteellisten hirvimetsällä tekemieni havaintojeni mukaan tiaisparvet ovat meillä päin vuosikymmenten kuluessa ainakin passipaikkojen kohdilta vähentyneet. Joku kymmenen vuotta sitten saattoi melkein joka syksy nähdä pyrstötiaisparvenkin, muttei enää pitkään aikaan. Tilastot kertovat kuitenkin, että niiden kanta on lisääntynyt ja että ne asuvatkin varttuneissa taimikoissa tai nuorissa kasvatusmetsissä.
Kannattaa siis huomata, että kanta-arviotkin heittävät siitä riippuen miten tutkitaan.
Nuo ”lintututkijat” näkevät kaikkeen vain yhden syyllisen, siis metsätalouden.
Minun nuoruudessani n 1950 tiaiskannat olivat runsaat ja metsät olivat entisillä kaskimailla olevia nuoria harsintametsiä. On täysin puppua, että tiaiset mitään vanhaa metsää tai vanhoja puita kaipaavat. Voivat sellaiseenkin paremman puutteessa tyytyä.
Luonnolla on oma tapansa käyttäytyä ja se on usein täysin erilainen kuin asenteelliset tutkijat väittävät.
Yhteiskunta voi tehdä aika paljon. Määrätä veroja, jotka vievät jopa 50 % tuloista.
Metsä on myös aika monen työpaikka ja onhan se hiilinielukin.
Olen kyllä nähnyt useampia pienaukkoja, joissa kasvaa vain istutuspuut. Toki kaikki alueet metsittyvät jossain vaiheessa, mutta hitaalla systeemillä menetetään työpaikat ja hiilinielut.
Metsät ovat muutakin kuin metsänomistajan tulolähde. Yhteiskunta voi perustellusti vaatia niiden hyvää hoitoa. Vaatiihan yhteiskunta esimerkiksi uudisrakennusten hyvää energiatasetta.
Metsien hävityksen kieltäviä metsälakeja on säädetty jo ainakin vuodesta 1851, jolloin sahoille määrättiin sahauskiintiöt. Aika iso rivi päättäjiä on tuon yli 170 vuoden aikana ollut rustaamassa lakeja Nykyinen metsälaki on kyllä typeryyden huippu, koska se käytännössä sallii jättää metsien uudistamistyöt tekemättä.
Puurakentaminen ei vain tahdo pärjätä ainakaan kerrostalorakentamisessa taloudellisessa mielessä betonirakentamiselle.
Puurakentamisessa kosteuden hallinta on vaativampaa kuin betonirakentamisessa. Betoniteknologia on yksinkertaista, kaikki osaavat sen ja elementtejä saa kaikkialta. Rakennusliikkeen johtajana en ottaisi riesakseni puista grynderikohdetta. Sitä paitsi suuri osa asuntokohteista on sellaisia, ettei julkisivusyistä puurakentaminen sovellu. Kyllä puukerrostalot jäävät marginaaliin.
Puu soveltuu sen sijaan esim päiväoteihin, kouluihin tai varastoihin.
Kaikki ”hiilivuokrat” johtavat ilmaston kannalta huonompaan tulokseen. Jos jossain säästetään hakkuissa, niin muualla hakataan. Varasto ei muutu yhtään. Sen sijaan ikääntyvän metsän huonompi kasvu pienentää hiilinielua. Pahinta on tietenkin, että saastuttaja jatkaa saastuttamistaan, kun sitä pitäisi vähentää.
En kyllä ymmärrä miten näin lapsekkaita ehdotuksia edes tehdään.
Valtio voi tukea hiilinieluja ja -varastoja rajoittamalla metsäkatoa ja sakottamalla huonosti metsiään hoitavia.
