Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuli tuosta hirsitalojutusta mieleen, että taisivat suomalaisetkin oppia. Nimittäin entinen työnantajani yritti vallata Saksan markkinoita joskus 1960-luvulla puutaloilla. Huonostihan siinä kävi. Tulkitsivat puutalojen rakoja ym betonitalojen normeilla. Suomipojalle jäi kyllä suuret tappiot. Työmaalta varastettiinkin tavaraa. Kiinni jäi paikallinen pormestari.
Tämän esimerkin perusteella ymmärtää, ettei haluttu viedä taloja. Toinen maa, jossa rakennusalan viejiä huijattiin on Ranska. Pariisissa oli kuulemma kivempi käydä selvittelemässä asioita.
Tarkoittaako Rane, että esim 70 ha:n tilan omistaja perkaisi tai oli perkaamatta taimikkonsa vuodessa keskimäärin saamansa 100-200 euron Kemera-perkaustuen takia? En usko, että erityisen yleisesti. Joko ne taimikot hoidetaan tai jätetään hoitamatta. Totta kai Kemera-tuet otetaan, jos edellytykset täyttyvät.
Sitten se toinen piirre. Joskus ei tehdä varhaisperkauksia, ettei menetettäisi Kemeraa. Joskus jätetään mahdollisesti tarvittava toinen perkaus tekemättä, koska ei saa enää Kemeraa. Kemera kannustaa siis huonoon taimikonhoitoon.
Kannattaisi lukea Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirja”, jossa hän toteaa ostotiloistaan, että aikoinaan ennen Kemeraa perustetut taimikot ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin Kemera-tuella hoidetut. Silloin aikoinaan oli vakuustalletus, joka vapautettiin, kun uudistustyö oli tehty.
Jotenkin säälittävää, että aikuisia ihmisiä pitää maanitella hoitamaan omaisuuttaan. Aina puhutaan nykyajan uusavuttomista. Ovatko he oppineet sen metsänomistajilta?
Kyllä UPM:llä on menossa voimakas strategian muutos, minkä yhtiö itsekin kertoo. Ymmärtääkseni pyritään löytämään korkean jalostusarvon tuotteita, joissa siis raaka-aineen kustannusosuus ja ehkä määräkin ovat aiempaa pienemmät. Esimerkkeinä biodiesel, jotkut puumuoviseokset ym. Kertoivat juuri tällä viikolla esitellessään uutta pääkonttoriaan. Tavoitteena siirtää liikevaihdon ja tuloksen pääpaino uusiin tuotteisiin. Silloin vähemmälle huomiolle jäävät mm paperi Euroopassa ja sahatavara. Näin ymmärsin.
Uudet tuotteet perustuvat siis kylläkin puuhun, mutta vähän liioitellen mikä tahansa risu kelpaa. Siksi kannattanee myydä metsät, joista jatkossa saataisiin pääosin tukkipuuta, hyvään hintaan. Olettavat ilmeisestikin, että kasvatusmetsistä tullaan saamaan energia/kuitupuuta edulliseen hintaan. Saattavat olla oikeassa. Panostavat puun tuotantoon mm. Uruguayssa, missä omaa kehitystyötä.
Kuten tuolla toisaalla kirjoitin, tarina on hyvä, koska kurssi on varsien lyhyellä aikavälillä liki kaksinkertaistunut.
Oma kokemus jostain 10 vuoden takaa (myöhemmin ei taimikonhoitokemeroita haettu). Tietysti pitää olla joku kontrolli, jos yhteiskunnan rahaa jaetaan. Tuntuu kyllä aika turhauttavalta, kun aikuinen mies käy laskemassa, että onko tarpeeksi kantoja perkaustyömaalla. Kyllä tuollaisen puuhastelun voi lopettaa, kun samalla lopettaa Kemeratkin ainakin taimikonhoitojen ja ilmaisten taimien osalta.
Miten se Otso sitten pärjää. Metsäsuunnitelmien laatimiseen on varmaan ammattitaitoa. Vaikea on varmaankin hintakilpailussa pärjätä, kun ei ole enää valtion rahoja apuna. Muilla aloilla voi olla vielä vaikeampaa. Eiköhän sielläkin ole pian yt:t
Poliitikkoja joskus moititaan tuuliviireiksi. Kyllä tuo S-E:kin puunhankinta taitaa päihittää tosiaankin kaikki. Pistettiin Kemijärvellä tehdas kiinni vaikka miltei portilta olisi saanut puut. Siitä huolimatta syytettiin puupulaa siellä.
Uusille markkinoille pitkien kuljetusmatkojen päähän tunkeutuminen tietysti maksoi monta kautta. Oli päihitettävä metsänomistajille tutut ostajat, organisaation perustaminen maksaa ja tietysti kuljetus. Taidettiin kuitenkin sitten huomata, että puuta riittää lähempänäkin.
Tietysti nuo liikkeet mietityttävät. Esimerkiksi UPM taitaa jatkossa entistä enemmän panostaa uusiin tuotteisiin. On ainakin kertonut hyvän tarinan, kun kurssi on noussut vahvasti. Kääntöpuolena sitten taas se, että yhtiön kiinnostus sahaukseen taitaa entisestään hiipua.
En ainakaan velkarahalla lähtisi investoimaan maanostoon uskoen puunhinnan lähiaikojen merkittävään nousuun. Perintömetsissä tilanne on tietenkin toinen.
Mitäs se 60-vuotias ”vapaaherra” tekisi? Golffaisi ja kiertäisi ”mualimaa”?
Metsä on siinä mukava, että vanhempikin voi siellä puuhata omaan tahtiin.
Voi vielä 80-kymppisenä istuttaa ja perata, jos ei ole liika riuhtonut silloin nuorena. Ja tietysti ennen kaikkea voi nauttia niiden komeiden metsien katselusta, jotka on itse istuttanut ja perannut. On perspektiiviä.Olen Silencion kanssa samaa mieltä. Ei kyllä pystytä suurmetsätiloja luomaan. Aikalailla tarvitaan pääomia, riskinottamista ja omakohtaista harrastamista. Kun vielä vaihtoehtona on vaikka pörssi- tai asuntosijoitukset, jotka tarjoavat yleensä selvästi paremman tuoton ja inflaatiosuojan. Toki tietysti tilakoot kasvat, jos myyntiin tulee naapurista edullista maata. Kuinkahan usein näin tapahtuu? Muistettava on, että näistä maista kilpailevat maattomat puuhapalstojen omistajat.
Kaistalehakkuu on sinänsä mielenkiintoinen vaihtoehto. Edellyttää kyllä varsin tasaisia maita. Mäkimaastossa vähän hankaa toteuttaa. Tuo myös tuulituhoriskejä. Tietysti sitten se taimettuminen. Edellä oli esimerkki onnistuneesta . Eräs UPM:n kaveri sanoi, että 15 vuoteen tulee männylle kunnon siemenvuosia pari kolme. Meillä on harjoitettu siemenpuu-uudistuksia männylle n. 30 vuoden ajan. Joskus on onnistunut. Joskus taas ei. Usein on käynyt, että ne parhaiten kasvat paikat ovat jääneet taimettumatta heinän ym takia. Se tietysti harmittaa. Epäonnistumiset merkitsevät sitä, että osa tilan pinta-alasta on pysyvästi kesantona.
Olemme kaikkien kokemusten perusteella tulleet siihen johtopäätökseen, että mahdollisimman tehokkaat uudistustoimet ovat varmin tae kannattavalle metsätaloudelle. Eikähän tämä maksa kuin n. 10 % kantorahasta. Muistettava vielä, että käytössä on ”verovipu”, koska menot saa vähentää myyntituloista. Siis saan koronkorotonta lainaa valtiolta siihen saakka kunnes saan siltä kuviolta myyntituloa. Tämän tietysti jk-porukka unohtaa tyystin. Esimerkkinä toiminnastamme karuhkoilla mailla, äestyksen yhteydessä kylvetään männynsiemen ja alue täydennysistutetaan kuusella seuraavana vuonna. Turvataan monipuolisen metsän syntyminen ja varmistetaan myös heinettyvien alueiden taimettuminen.
Kannattaisi joskus lukea palstan käyttäytymissäännöt.
Olen kuulunut jo yli 50 vuotta hirviporukkaan, jolle kuuluu metsästysoikeus UPM:n suurelle metsätilalle. Aiempi omistaja hakkasi reippaasti ja UPM on 40-vuotisena omistusaikanaan jatkanut samaa tahtia tehden suuria tai valtavia aukkoja. Mikä on lopputulos? Ne metsät kasvavat hurjasti. Olenkin usein sanonut yhtiön miehille, että vaikka he hakkaisivat kuinka paljon vaan eivät he saa niitä metsiä hävitettyä. Passipaikkojen näkymät sulkeutuvat, kun metsä kasvaa. On löydettävä taas uusia. Nyt on alkanut helpottaa, koska harvennetuissa metsissä alkaa taas nähdä vähän etäämmälle.
Kysymys n-merkille. Mitä luulet ammattimetsänkasvattajien, kuten UPM:n, Tornatorin tai Sahalan kartanon tekevän jatkossa? Jatkavatko entiseen tyyliin vai siirtyvät jatkuvaan? Jos eivät siirry, niin johtuuko se viisaudesta, tyhmyydestä, laiskuudesta tai jostain muusta? Vastaavasti, jos luulet siirtyvän, niin miksi.
Sahalan kartanon mailla ( n. 1000 ha) Rautalammella kasvu on kotisivujen mukaan nyt n. 7 m3/ha/v. Tavoitteena samojen sivujen mukaan n. 10 m3/ha/v. Kyllä noihin tietoihin perustuen luulisi voivan valita.
Sitten vielä tuo aluskasvuskuusentaimien lahottajasieniriski, mistä täälläkin on keskusteltu. Sekin pyrkii jk:n kannattajilta unohtumaan.
