Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
N-merkille.
Tietystikään eivät huonotuottoiset koealat sovi jk-kuvioon. Hyvähän on, että se on rehellisesti sanottu. Huomaatko jotain huvittavaa? Siellähän keskeytettiinkin joku koe, kun mitään ei tapahtunut.Kyllä tosiaan ihmeellistä, että näin selvistä asioista tarvitsee jankata.
Noihin AJ:n kasvulukuihin vähän kommenttia. Meillä 0-50 vuotiaat metsät kasvavat keskimäärin 6,8 m3/ha/v. Maapohja: kuiva kangas 8%, kuivahko kangas 45 %, tuore kangas 39 % ja lehtomainen 8 %. Näillä pohjilla päästänee kasvuun n. 7 m3/ha/v, kun jaksollista on harjoitettu vielä parikymmentä vuotta.
Metsäsuunnitelman mukaan kasvu oli vuonna 1992 3,4 m3/ha/v.
En kasvata metsiä enempää Vessarissa kuin Honkamäessäkään, joten en voi ottaa niihin tuloksiin kantaa. Selitä kuitenkin se, miksi norjalaiset ja ruotsalaiset tutkijat saivat aivan eri tuloksia. Ensimmäinen edellytys luotettavalle tieteelliselle tutkimukselle on nimittäin se, että koe on toistettavissa. Siis muuallakin kuin Vessarissa tai Honkamäessä.
Luepa muuten tarkkaan tuo referaattini 100 vuoden takaisista ohjeista. Eikö se tosiaankaan herätä jotain ajatuksia.Sinänsä alan ymmärtää miksi Kujala on päätynyt laskelmiinsa. Jos perusteena on joku yksittäinen koetulos ja VMI:n luettelo taimista joillain koealoilla, niin kyllä voi tehdä mitä tahansa päätelmiä. Meillä aikanaan historianopettaja hauskutti luokkaa kertomalla Keskiajan filosofeista, skolastikoista, jotka kiihkeästi väittelivät esimerkiksi hevosen hampaiden lukumäärästä. Kenenkään mieleen ei tullut avata hevosen suuta. Näemmä on syntynyt uusi skolastikkopolvi, joka hoitaa metsiään käymättä niissä.
Jos metsätalous perustuu tuon tasoisiin päätelmiin, niin voi kyllä ihmetellä. Meikäläinen on teettänyt aukkoja 5 aarista 5 hehtaariin ja seurannut niiden kehitystä. Tiedän kyllä tarkkaan, että taloudellinen metsätalous edellyttää kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka jo 100 vuotta sitten tiedettiin tarpeellisiksi.
Kustannuksista. Niitä syntyy jaksollisessa enemmän puunmyyjälle ja jatkuvassa taas ostajalle. Kuten aiemmin olen kirjoittanut puunostaja kuittaa kulunsa maksamalla vähemmän jatkuvassa. Kasvu ratkaisee. Ja kumpi systeemi kasvaa paremmin, siitä ei kyllä pitäisi olla nykypäivänä enää epäselvyyttä.
Epäilemättä Kujala tuon voi optimoida. Mitenkähän on sen uuden puusukupolven syntymisen optimointi.
Hemputtaja tuolla jossain aiemmin sanoikin, että ainoa mahdollisuus Kujalan tyyliin on menestyä, jos onnistuu ostamaan metsäisiä tiloja halvalla ja myymään parturoidut tilat kalliilla. Miten se sitten onnistuu, kun niillä ostotiloilla pyrkii olemaan kova hinta, huono puusto ja paljon hoitorästejä. Mutta sehän on Kujalan murhe eikä meidän.
Jesse jaksaa.
Kyllä niitä puusukupolvia on enemmän. Vielä 1800-luvun lopulla tehtiin määrämittahakkuitakin, joissa saattoi lähes koko puusto lähteä kerralla. Niiden jäljeltä syntyneitä tasaikäisiä yli 100-vuotiaita männikköjä meillä on hakattu ja on vieläkin pystyssä.
Ei ole kuitenkaan mitään merkkiä, että kasvu uusien puusukupolvien osalta olisi vähenemässä. Päinvastoin.Pahempi tilanne on tosiaan myöhemmin tehtyjen harsintahakkuiden jäljiltä, joihin on syntynyt suurelta osin vähäarvoista lehtipuustoa. Tai ei aina mitään.
Kyllä Timpan laskelmat ovat objektiivisia. Tieteellisiä tutkimuksia ne eivät tietenkään ole. Ne ovat ainakin meikäläisen tuntemien metsien osalla varmalla pohjalla, koska mittaus ja luonnosta tehdyt havainnot täsmäävät.
Tosiaan kummaa, ettei haluta uskoa päivänselviä tosiasioita.Miksi muuten Lähteen ja Vaaran tutkimukset poikkeavat täysin norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden tuloksista? Eivätkö nämä naapurimaiden tiedemiehet osaa asiaa? Vai vääristelevätkö tuloksiaan?
Metsätalous poikkeaa kaikesta muusta tietämästäni elinkeinotoiminnasta siinä suhteessa, että tuotantopanosten (ilman rahoituskustannuksia) osuus lopputuotteesta on luokkaa 10 %. Oikein panostamalla saadaan mahtava vipuvaikutus.
