Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meidän metsiin ei yhtään luontomatkailijaa voi viedä. Niin kivisisiä ne ovat. Sitä paitsi matkailu, jos mikä on epäekologista. Kyllä suomalaiset löytävät ihan tarpeeksi luontokohteita, joissa liikkua. Ei tarvitse yhtään hehtaaria jättää heitä varten hakkaamatta.
Hakkuuaukot avartavat maisemaa. Kaikenlaisissa metsissä voi virkistyä. Mielestäni parhaita ovat kuitenkin hyvin marjoja tuottavat talousmetsät.
Kyllä sillä on väliä. Tuotanko arvokasta raaka-ainetta, jolla voi korvata myös fossiilisia päästöjä aiheuttavia materiaaleja. Vai hömppää. Tulee aika, jolloin nauretaan näille ekosysteemipalveluille.
Kuten olen kirjoittanut aiemminkin, niin puun varastointi lahopuuna on epäekologista, koska se lisää hiilipäästöjä. Oikea varastointitapa on kiinteät rakenteet.
Ne minun näkemäni tiaiset olivat taimikossa hirvijahdin aikaan, siis silloin kun hämähäkit ovat jo talviteloillaan. Eivät ne hämähäkit niistä puun taimista mihinkään lennä, joten niitä kai siis kannattaa etsiä myöhemminkin.
Vaikea tietää koska ne biologit ovat oikeassa, koska ovat metsäasioissa yleensä väärässä.
Tiaiset tarvitsevat ruokaa ja asuinpaikkoja sijainneissa jotka ovat suojassa petolinnuilta. Jatkuva kasvatus voi tuottaa näitä, samoin käsittelemättä jättäminen.
Jos suojasta tai ruoasta olisi kiinni, niin meillä olisi varmaan 10 miljoonaa tiaista. Kummallisesti nuo lintukannat määräytyvät. Otetaan esimerkiksi lapintiainen. Kun hiihtelin Lapissa, niin joskus harvoin näki. Wikipedian mukaan niitä on n 50000 paria Suomessa. Suurin osa niiden levinneisyysaluetta on tunturiseutuja ja erilaisia suojelualueita. Miksi kanta pysyy näin pienenä vaikka vihollisia on vähän ja pääasuinalueet pääosin luonnontilaisia.
Viimeisen tiaisparven, mukana töyhtötiainenkin, näin n 2-metrisessä taimikossa vaikka lähellä oli joka puolella varttuneita metsiä. Tiaisethan syövät paljon pieniä hämähäkkejä. Kun menee sumuisena syysaamuna johonkin taimikkoon, niin eihän siellä näekään muita kuin kasteisia hämähäkin seittejä. Sieltä löytyy tinteille ruokaa paremmin kuin vanhasta kuusikosta.
Kyllä kannan määräytymisessä pitää olla sellaisia syitä, joita emme osaa mitata.
Lehtialikasvokselle käy havaintojeni mukaan niin, että koivut ponnistelevat latvuskerroksen tasalle pienen latvuksen ja rungon paksuuden kustannuksella. Joko puu kuolee nälkään tai lumitalvi kaataa sen luokille, josta se ei enää oikene.
Pienaukko systeemillä saatetaan menettää kymmeniä prosentteja kasvusta
Aina pitää laskea kuutiot. Silmät eivät kerro totuutta.
Tässä kommentti kirkon metsien käsittelystä tuolla Uutiset-osiossa.
Juuri oli juttu Jyväskylän seurakunnan metsänhakkuusta. Siinä tehtiin poimintahakkuu ikääntyneeseen kuusikkoon. Seurakunnan edustajat toivoivat, että tilalle kasvaisi koivua ja mäntyä. Sellaista ihmettä ei vielä tähän mennessä ole tapahtunut Suomessa.
Jos Jeesus ei tule tekemään ihmeitään, niin siellä alkaa kasvaa korkeintaan kitukasvuisia kuusentaimia. Jos niitäkään ja jätetyt puut voivat kuolla tai kaatua.
Turha näistä asioista on kirjoittaa, mutta pitää edellyttää, että yhteisestä omaisuudesta vastuussa olevat seuraavat tilanteen kehitystä. Koska todennäköisesti Jeesus ei tule muuttamaan Mutasen pappilan metsien kasvua, niin ottavat opikseen siitä mitä tulevat näkemään ja kiinteistöpäällikkö toteaa, että metsien hävittäminen jatkuvalla kasvatuksella on ”ekologista syntiä”.
Suosittelen kiinteistöpäällikön lukemaan Harsintajulkilausuman vuodelta 1948. Siinä ovat parhaat ammattilaiset kertoneet totuuden. Siitä ajasta kehitys on edennyt. Nyt meillä on erinomainen teknologia ja resurssit kasvattaa metsiämme. Taisi Jeesus puhua jostain, että ”leiviskää” pitää kasvattaa.
Poimimalla voi hakata jatkuvasti pienentyvää puumäärää n 60 vuotta. Koko ajan on hävitty metsänkasvussa. Sitten on edessä tosi haasteellinen uudistaminen.
Matematiikka on hyvin yksinkertaista kuten olen moneen kertaan kirjoittanut. Aukossa kasvavat parhaat taimet parhaissa oloissa. Aukon vieressä parhaat puut oikeassa tiheydessä. Jatkuvan kasvatuksen metsissä hitaasti kasvavat mahdollisesti lahovikaiset taimet ja yläharvennuksien jälkeen harva metsä, jonka puut ovat heikkolaatuiset.
On hyvin helppo aluksi pettää itseään, kun ei mittaa miten metsä oikeasti kasvaa.
— Tässä muuan JK keskim. tuottoa myyntinä bruttona 1170 €/ ha / v . Pohjalla on puuta ja keskim. se kasvaa 13,5 m3/ha . ( Metsäkeskuksen mittauspäivitys 1.1. 2024) Otaksun jotta tuo on melko faktaa.
Ei ole faktaa, että vuodesta toiseen voisi saada tuota tuottoa. Älä suunnittele toimiasi tuon mukaan.
Metsämaan hintahan määräytyy kasvuoletusten ja tuottotavoitteiden perusteella. Jos siis metsän kasvu lisääntyy vaikka 20 %, niin metsän markkinahinta nousee samassa suhteessa. On siis mahdottomuus, että runsaan kysynnän vallitessa voisi metsän tuottoa suhteessa markkinahintaan parantaa. Sen sijaan metsän tasearvo nousee, jos kasvu lisääntyy. Tämä on yhtälailla tuloa kuin puunmyyntitulo. Esimerkiksi Tornator kirjaa tasearvon muutoksen tilinpäätöksessä tulokseen.
Esimerkiksi tuon tilan nimellishankintahinta on 1,5 euroa/ha (kauppahinta jaettuna 100:lla ja sitten tämä 6:lla) Jos oletetaan, että markkinahinta on se 7500 euroa, niin käypä arvo on noussut 5000-kertaiseksi n 95 vuodessa. Laske tästä Jovain tulos. Tuskin noin hyvää nousua on odotettavissa, mutta yksi asia on varma. Pienellä panostuksella saa suuren tulon, kun panostaa metsän hoitoon. Ja vastaavasti toisin päin. Pihistämällä metsänhoidosta häviää todella rutkasti.
