Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ottaahan moni autoonsa Kasko-vakuutuksen vaikka periaatteessa ei koskaan tarvitsisi, jos ajaa varovaisesti. Ne Kaskon vakuutusmaksuthat ovat lisäksi aivan eri hintaluokassa kuin metsävakuutuksen.
Meillä meni monta vuotta, kun korvaukset olivat suuremmat kuin maksetut maksut. Oli myrskytuhoa, lumituhoa ja myyrätuhoa. Metsävakuutus on siitä miellyttävä, että ainakin minun kokemukseni mukaan siitä saa sopimuksen mukaisen korvauksen pelkällä hakemuksella. Esimerkiksi palovahingoissa tuntuu olevan tilanne usein se, että korvaukset eivät läheskään vastaa vahinkoja jka joutuu käymään kovia taisteluja vakuutusyhtiön kanssa.
Laatukoivutyveä oli ainakin vuonna 2008 kahta eri laatuluokkaa. Ainakin meillä niin, että se halvempi maksoi tuplasti tukin perushinnan ja huippulaatu nelinkertaisesti. Siitä sai noin 180 euroa/m3. Sittemmin on taidettu luopua niistä huippuhinnoista. Homma silloin 2008 oli tarkkaa. Kaveri tuli etukäteen erikseen tutkimaan joka laatupuun ja merkkasi tukkien katkaisupituudet. Taisi olla vielä niin, että metsuri kävi ne kaatamassa. Nyt homma on jäänyt motokuskin vastuulle. Siksi sitä laatutyveä ei paljon kerry.
Sahoista ainakin Versowood ostaa pylväitä. Joskus kelpaa jopa 13 cm:n latvamittaan asti. Siitä tietysti on etua sopivissa leimikoissa.
Vähän viisastellen. Tottakai niitä kuusensiemeniä saa sinne metsään kylvää. Eihän sitä kukaan kiellä. Mikä sitten on lopputulema onkin eri asia-
Kokemusta on joskus paljasjuuritaimiaikaan, meille tyypilliseen karuhkoon, kivikkoiseen paikkaan tehdystä kuusen kylvöstä. Siis kivien välissä oli niin vähän maata, ettei istutus olisi onnistunut ainakaan kunnolla. Kyllä siihenkin metsä tuli ja paikoin ihan kunnollista kuusikkoa. Tosin hitaanlaisesti. Paikoin luultavasti heinä esti kuusen taimettumisen. Niille paikoin syntyi sekalainen harva tai tiheä koivu-/mäntytaimikko.
Kuusi taimettuu luontaisestikin erittäin hyvin sopivissa varjostus- ja kosteusoloissa. Toisissa paikoin ei juuri luontaista kuusentainta näe. Heinä ym estävät taimien kehittymisen. Samat periaatteet koskevat siis myös kylvösiementä. Joten kylvön onnistuminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja ehkä onneakin. Kaikin paikoin kuusen kylvö ei varmaankaan onnistu lainkaan.
Itse en kyllä missään olosuhteissa alkaisi leikkiä kuusen kylvöllä. Rehevillä mailla uudistamisen perusperiaate on saada taimet mahdollisimman nopeasti ylös pintakasvillisuudesta. Kuusen kylvöllä tämä ei onnistu. Jatkossa olisi edessä monenlaisia vaikeuksia ja tosi paljon ylimääräistä työtä. Nykyiset jalostetut pottitaimet ovat kyllä ylivertaisia kuusenkasvatuksessa.
Ei ne koirat kyllä tunnu turhautuvan. Meillä puuttuu neljä vasaa ja yksi aikuinen kaatokiintiöstä. Siksi ei voi ampua aikuista.
Meillä on myös niin hankalat maastot, ettei kaus tiestä yleensä ammuta, koska ainakin aikuinen hirvi jouduttaisiin tuomaan paloina. Joskus tietenkin niinkin käy, mutta se on lihan laadun kannalta ongelmallista.
Tuli taas harrrastettua ”hirvipolittiikkaa” viikonloppu. Ei lisätty hirvikantaa. Ei myöskään vähennetty. Tuli passissa mietittyä sitä, millainen Suomen hirvikanta olisi, jos nämä hirvistä valittajat olisivat kannan hoitamisesta vastuussa. Jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä.
Yksi asia on selvä, jos kanta on kovin pieni, niin metsästys ja etenkin hirvikoirien kasvatus menettää mielekkyytensä. Se taas johtaa äkisti metsästyksen vähenemiseen ja sitä kautta kannan voimakkaaseen nousuun. Ongelmallista on siis myös hirvien liikkuminen. Hyvä tietysti olisi, jos hirvikanta olisi kohtuu pieni ja tasaisesti jakautunut. Näinhän ei tietysti ole, mikä antaa oman jännitteensä metsästykseen.
Harva näistä narisijoista olsi varmaankaan valmis kasvattamaan ja kouluttamaan hirvikoiraa. Koiran omistajan rooli on usein sellainen, että, kun muu porukka lähtee kotiin, niin koira saattaa vielä jatkaa ajoa. Niin tänäänkin. Koira aloitti hirvenhakkúmisen ennen yhdeksää. Liekö ollut sama hirvi, jota se edelleen haukkui 17 jälkeen. Muut metsästäjät olivat lähteneet kotiin jo paljon aiemmin.
Mutta mukaavaahan se jahti on ollut, kun ilmat ovat olleet hyvät ja porukka mukava, vaikkei aina saalista tulisi. Sitten, kun on pakkasta tai kunnon räntäsade ja metsästretty pari kuukautta kaikki viikonloput, tilanne alkaa olla tioinen.
Tuli taas harrrastettua ”hirvipolittiikkaa” viikonloppu. Ei lisätty hirvikantaa. Ei myöskään vähennetty. Tuli passissa mietittyä sitä, millainen Suomen hirvikanta olisi, jos nämä hirvistä valittajat olisivat kannan hoitamisesta vastuussa. Jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä.
Yksi asia on selvä, jos kanta on kovin pieni, niin metsästys ja etenkin hirvikoirien kasvatus menettää mielekkyytensä. Se taas johtaa äkisti metsästyksen vähenemiseen ja sitä kautta kannan voimakkaaseen nousuun. Ongelmallista on siis myös hirvien liikkuminen. Hyvä tietysti olisi, jos hirvikanta olisi kohtuu pieni ja tasaisesti jakautunut. Näinhän ei tietysti ole, mikä antaa oman jännitteensä metsästykseen.
Harva näistä narisijoista olsi varmaankaan valmis kasvattamaan ja kouluttamaan hirvikoiraa. Koiran omistajan rooli on usein sellainen, että, kun muu porukka lähtee kotiin, niin koira saattaa vielä jatkaa ajoa. Niin tänäänkin. Koira aloitti hirvenhakkúmisen ennen yhdeksää. Liekö ollut sama hirvi, jota se edelleen haukkui 17 jälkeen. Muut metsästäjät olivat lähteneet kotiin jo paljon aiemmin.
Mutta mukaavaahan se jahti on ollut, kun ilmat ovat olleet hyvät ja porukka mukava, vaikkei aina saalista tulisi. Sitten, kun on pakkasta tai kunnon räntäsade ja metsästretty pari kuukautta kaikki viikonloput, tilanne alkaa olla tioinen.
Olen kyllä AMMATTIMIEHEN kanssa samaa mieltä. Harvennus ei kannata. Tuon ikäinen kuusikko tuskin parantaa kasvuaan harvennuksen jälkeen. Nimittäin aurinko alkaa polttaa runkoja ja kasvu saattaa käytännössä tyssätä kokonaan. Myös tuulituhoja saattaa ilmaantua.
Siis aukoksi noin 10 vuoden kuluttua. Kannattaa muistaa, että kasvu tästä eteenpäin on käytännössä tukkipuuta.
Uudistamisvaiheessa sitten vesitalous priimakuntoon, koska puiden haihduttamisen loppuminen nostaa automaattisesti vesipintaa. Naveromätästys on eräs hyvä tapa hoitaa kuivatusta. Jos mahdollista, niin myös valtaojat kuntoon.
Jos hirveä saisi vapaasti metsästää missä vain, niin kyseessä olisi todellinen anarkia. Varmaan joku hirvikin kaatuisi. Moni niistä kyllä haavoittuneena vasta päivien päästä. Paljonko kuolisi sivullisia ja muita metsästäjiä en käy arvailemaan.
Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Eikä sitä voi pois ottaa.
Kauhistuttaisi tuollainen vapaa metsästys esimerkisi meidän hyvillä hirvialueilla. Sinne varmasti ryntäisi porukkaa laajemmalti. Kuka uskaltaisi siellä tehdä enää metsätöitä? Todella hassunkurisia joidenkin utopiat.
Nythän on esim Keki-Suomessa tilamnne, että laajat alueet ovat tähän aikaan käytännössä hirvivapaita, koska eläimet ovat paikoin siirtyneet talvilaitumille. Esim velipojan seuralla oli Jyväskylän lähellä klolmen ensimmäisen lupaviiklonlopun aikana yksi hirvihavainto.
Petelle sanoisin, ettei näiden saippukonstien tehokkuutta voi toki tieteellsesti tai edes puolitieteellisesti todistaa oikeiksi. Pitäisi olla verrokkialueita ja kokeen toistamismahdollisuuksia, jotta voitaisiin puhua tieteestä.
Vuonna 2008 laadittusssa metsäsuunnitrelmassa oli ”suojellun” taimikon kohdalla maininta HIRVITUHORISKI. Se ei kuitenkaan ainakaan vielä ole toteutunut siitä huolimatta, että kyseessä on talvilaidunalue. On sitten syynä saippuat, hyvä onni tai se, etteivät nuo männyt jostain syystä hirville maistu. Sen voi todeta toki myös, ettei kuviolla kasva lehtipuuta. Tämä taas johtunee pääosin maapohjan ominaisuuksista.
Jotenkin kummallinen käsitys on sekin, että kaatolupia jätettäisiin laiskuuttaan käyttämättä. Kyllä porukat aika sitkeästi ne pyrkivät käyttämään. Säänöt ovat vain joskus hankalia. Meidän porukalla on luvat viiden aikuisen ja viiden vasan kaatoon. Nyt on ammuttu neljä aikuista ja yksi vasa. Siis tässä vaiheessa metsästetään vain vasoja. Ongelma on se, että alueelle on tullut muuttohirviä ja koiralle ei ole vielä pystytty opettamaan, että nyt metsästetään vain vasoja. Päivä kuluu helposti, jos koira lähteekin aikuisen hirven perään. Toivoisi, että joskus nämä marisijat tulisivat viettämään muutaman räntäsateisen marrsaskuuviikonlopun hirvimetsällä.
