Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eipä kenelläkään ajatuksella metsiään hoitavalla, esim Taneli, taida olla himoa suuntaan tai toiseen metsänkäsittelyssä. Faktat ovat vaan hyvä n-merkki sellaiset, että avohakkuut tuottavat hakatessa ja tulevaisuudessa paremman taloudellisen tuloksen. Ja jopa monipuolisemman luonnon.
En ole muuen yksityismetsissä huomannut sellaisia aukkoja, että niitä kannattaisi noteerata negatiivisessa mielessä. Päin vastoin, ne tuovat vaihtelua maisemaan. Kannattaa sekin muistaa, että 100-150 vuotta sitten miltei koko eteläinen Suomi oli melkein yhtä aukkoa erilaisten metsänkäsittelytoimenpiteiden jälkeen
Ymmärrän kyllä sen, että MHY:t puolustavat asemiaan. Sitä en todellakaan ymmärrä, että koittaisiko Suomen metsänomistajille paremmat ajat, jos pakollinen maksu poistettaisiin.
Juttelin erään sahan puunostajan kanssa (kaupatkin tein). Hän sanoi, ettei pääsisi läleekään ostotavoitteitaan suorakaupoilla. Siis oleellista on, että jonkun on kerättävä tietoja sieltä metsästä ostajalle. Meillä on tarkat suunnitelmat ja on helppo lähettää tiedot kaikille ostajille. Näinhän ei tietystikään ole läheskään kaikilla myyjillä. Ei siis tietoa ja/tai taitoa.
Suomalainen on valmis maksamaan siitä, ettei tarvitse maksaa veroa. Näin varmaan nytkin kävivisi. Kyllä niiden MHY:den jäsenet vähenisivät ja tarjolle tulisi vähemmän puuta sitä kautta. Vastaavasti yhtiöiden pitäisi rutkasti lisätä työvoimaansa ja kulujaan.
Mitä tämä sitten merkitsisi puun kantohintaan ja tehdashintaan onkin jo aikamoinen arvoitus. Voisi tietysti käydä niinkin, ettå kantohinnat laskevat, mutta tehdashinnat nousevat yhtiöiden kulujen kasvettua.
Kannattaisikohan pahempien kiihkoilijoiden niin metsänomistajissa kuin yhtiöissäkin miettiiä tällaistakin kehityskulkua. Havukka-ahon ajattelijan mukaan:
”Asiat toteutuvat, tai ovat huvikseen toteutumatta. Tai sitten ne toteutuvat eri tavalla kuin on suunniteltu. Sen, joka nämä ottaa huomioon, on helppo kulkea maailmanlaitaa”Pihkaniska kertoi, että Itä-lapin leimikosta tuli sekstaa noin 30 %. Keski-Suomen horisontista ei voi arvioida onko se paljon vai vähän paikallisiin oloihin nähden. Omat havaintoni kertovat, että Lapin männyt ovat yleensä lyhtyitä ja oksaisia. Lienenkö oikeassa?
Varmastikaan nykyisillä viljelymenetelmillä ei ole ole ollut vaikutusta puun laatuun. Ikää taitaa yleensä olla rapiat 100 vuotta. Olisiko kyseessä mahdollisesti joku harsintametsä, jossa puut ovat panostaneet tavallistakin enemmän oksiin.
Mielenkiintoista olis aina tietää vähän enemmän näiden tietojen taustoista. Voisitko Pihkaniska valaista.
Männikön oikea kasvatustiheys on kyllä tietysti siinä 2000 kpl/ha tienoilla.
Naapurissa metsäyhtiön maille syntyi siemenpuuasennon kautta tosi hyvä taimikko. Harvensivat, mutta hieman liian tiheäksi. Nyt tilanne on, että kasvu näyttää pysähtyneen noin 10 metriin. Rungot ovat niin ohuita, ettei motoa kannata ajaa metsään. Eikä joukkokäsittelykään taida toimia, kun metsä on siihen liian harvaa. Eikä tietysti ravintotilanteen takia kannattaisi muutenkaan ajaa pois oksia ja neulasia.
Toinen asia, johon olen kiinnittänyt huomiota niin omissa hommissani kuin yhtiön miesten tekeminä on se, että männikön viimeisessä perkauksessa pitäisi jäävän puuston olla mahdollisimman tasapitkää. Tuntuisi, että mieluummin kannattaa jättää pieniä aukkojakin kuin selvästi muuta puustoa pienempiä runkoja. Sama tilanne on tietysti koivikoissakin.
Näyttäisi siltä, että ainakin vähäksi aikaa ostajien ostokiintiöt ovat melko täynnä. Kauppaa kuulemma toukokuun lisäksi tehty vilkkaasti myös kesäkuussa. Yleensähän tilanteella on laskeva vaikutus hintoihin. Nykymaailmassa ei tietenkään voi siihenkään luottaa.
Itse kylläkin uskon, että hintataso syksyllä on mieluummin laskeva kuin nouseva.
En minäkään osaa vastata siihen, miksei sitä huippua tullutkaan. Tilanteen kuitenkin saattoi arvata esim sellaisesta avainnosta viime vuoden keväältä, ettei hiirihaukka saalistuslennollaan kolmen hehtaarin aukon yli löytänyt yhtään myyrää.
Tilanteen vaikutus näkyy myös pienpedoissa. Meillä pihapiiriin vanhan maakellarin viereen n. 40 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta on supimamma tehnyt tänä keväänä pesän. Siinä näyttäisi olevan vain kolme, söpöä, poikasta, siis aika vähän. Tämä kertoo siis huonosta ruokatilanteesta. Kääntöpuolena on se, ettei iäkkäässä asuinrakennuksessakaan ole näkynyt jyrsijöitä. Se supi käy tutkimassa talon alustat.
Mitä sitten seuraa? Supikannan voisi olettaa laskevan sekä huonon poikastuoton ja tietysti edelleen jatkuvan pyynnin vuoksi. Jos saan ennustaa, niin vuosi 2015 saattaisi olla paha myyrätuhovuosi. Ei tietystikään meillä, jotka ruokitaan supeja kalanperkeillä pahimman kriisin yli.
En olisi kovin pessimistinen nuorison suhteen. Aina kuitenkin löytyy urheiluhenkistäkin porukkaa kussakin ikäluokassa. Tänä keväänä pomotin normaalin istutusporukan (8 henkilöä) ohella neljää parikymppistä opiskelijaa ja hyvin työ sujui. Olipa joukossa parikymppinen tyttö Lapista, joka oli vuosia istuttanut Metsähallitukselle.
Mitä muutosta on on ainakin omalta osaltani tapahtunut, on että, entistä tarkemmin tulee otettua olosuhteet huomioon. Paljon olen aiemmin manaillut esim huonosti kuivatettuja korpipainanteita, joihin vesi jää seisomaan. Nyt tehdään kunnon ojat ja mättäät.
Toisaalta meillä on runsaasti tosikivisiä maita, joita ei kannata yrittääkään muokata. Taimet vaan kivien koloihin ja hyvin kasvavat.
Tasan ei käy onnenlahjat.
Katselin eilen vuonna 2009 istutettua hienosti kasvavaa kuusentaimikkoa aukossa, jossa edellisvuonna oli kaadettu noin 400 m3 kuusikkoa hehtaarilta ja myyntituloakin saatu siis noin 20000 euroa hehtaarilta. Ei ole tehty mitään muuta kuinmätästetty ja istutettu. Ei olle haitannut heinikkö. Vatukkoa kasvaa paikoin, mutta kuusentaimet kasvavat tänä kesänä sen yli.
Parin vuoden kuluttua tarvitsee kait jo harkita varhaisperkausta. Siis kyllä se heinettyminen voi olla eri tienoilla aivan erilaista.
Tuli tänään tehtyä.
Nauhottiin noin 3 hehtaarin muodoltaan epämääräinen mäntyvaltainen kuvio, joka oli harvennettu ties milloin ja varsin harvaksi. Maasto on niin kivikkoista, ettei vapaaehtoisesti kyllä aukkoa tekisi. No, löytyi ehkä 20 aarin alueet, joissa oli mahdollisuus ylispuiden poistolla teoreettinen mahdollisuus saada aikaan aluskasvustosta uusi kuusimetsä. Sitä nyt sitten päätettiin yrittää. Saa nähdä kuinka käy.
Loppu siis lähes 3 hehtaaria meni sitten luonnollisestikin aukoksi. Ei ollut isompia eikä pienempiä taimia tarpeeksi kasvatettaviksi. Istutuskin on haasteellista. Muokata ei kivisyyden vuoksi voi, äestyksestä puhumattakaan. Positiivista on, ettei alue vesakoidukaan.
Sellaisia ne meidän metsät ovat. Siis suuruusluokka 5 % saatetaan huolellisella suunnitellulla ja aukkohakkuun yhteydessä jättää luonnontaimien varaan.