Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Antonille
Meidän metsästysseuran mailla (n. 3000 ha) metso on ollut useimpina viimeisinä 30 vuonna täysrauhoitettu ja muinakin vuosina ammuttu vain ehkä joka kolmas vuosi joku yksilö. Siitä huolimatta metsokanta on merkittävästi vähentynyt. Ei se rauhoitus siis ole metsokantaa ainakaan lisännyt. Huono vertaus sinulta.Juuri noinj kuten Puuntakanen kirjoitti. Meilläkin oli silloin 1992 totaalinen tuho n. 6 ha:n aukossa. Nyt ne uusintaistutetut taimet ovat kasvaneet hyvin. Perkaamista kyllä oli, sillä ne olivat jäädä alussa vesakon alle.
Myös joskus 1970-luvun alussa söivät myyrät istutuskoivikon taimia, mutta ne taimet kyllä suurelta osin elpyivät. Koivikkokin on kaksi kertaa harvennettu.
Siis tuhoja on aikaajoin ollut. Ja aivan riippumatta siitä onko pienpetoja metsästetty tai ei.
Kannaattaa ottaa huomioon, että siellä kuusikossa ne kuitupuun kokoiset kuusialueet ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin muukin metsä.
Joskus jätettiin sellaisia ”saaria” hakkaamatta. Eivät ne siitä elpyneet. Alkoivat kuivaa ja kuolla. Tuulikin kaatoi. Siis kuusikkoaukkkoa kannattaa tehdä mahdollisimman yhtenäiseksi.Eri asia on tietenkin sitten jotkut pienemmät ryhmät ”taimia”, joita voi sitten jättää vaikka lntujen suojapaikoiksi
Kuten Pinsiön vaari tuolla edellä ttesi, niin ei meilläkään päin ole mitään havaintoja myyristä. Vielä viime keväänä näki jossain henikossa niiden polkuja. Nyt ei ainoatakaan.
Kuinkahan pitkä tämä lähes myyrätön kausi on? Voi jatkua kauankin, jos lisääntyminen on heikkoa ja kuitenkin petoja on aina jonkun verran?Nyt siis näillä hutkijoilla mielenkiintoista uuttaa tutkittavaa.
Oma ”myyräindeksi”, eli vanhassa maalaistalossa talven aikana asuneet myyrät näyttää lähes nollaa. Siis näyttää, että ne virukset jylläävät edelleen voimalla, kuten tuolla edellä Motokuski totesi. Siis pettymykseksi myyrätutkijoille. Elikkä tämä indeksi osoittaisi, ettei vielä ensi vuonna ole odotettavissa ainakaan huippukantaa. Toki tietysti, jos kaikki tänä kesänä syntyvät myyät jäävät henkiin ja lisääntyvät, niin tilanne saattaa muuttua.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Minulla on mahdollisuus katsella vanhoja laadukkaita mäntyjä. En kyllä ihan heti usko, että 500 mottiin päästään männiköissä. Nimittäin luonto huolehtii harvennuksesta, jos ei ihminen. Kumma vaan, että yli 100-vuotiaissa tiheämmissä männiköissäkin alkaa löytyä kuolleita runkoja. Kyllä niitä männiköitä kannattaa ja pitääkin kasvattaa alkuvaiheissa tiheinä. Lopuksi voi harventaa reilusti. Siitä männyt pitävät ja kasvattavat sitä laatutyveä.
