Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olen muutamaan kertaan kirjoitellut näillä palstoilla liito-oravasta.
Todellisuudessa se viihtyy parhaiten valtaväylien ja asutuskeskusten liepeillä. Esin Hesarissa oli taannoin juttua 4-tien Hirvaskankaan liitureista. Kertojana oli Keski-Suomen Ely-keskuksen liituriasiantuntija. Kävimme kerran tutkimassa hänen kanssaan kaikinpuolin ihanteellista liituriympäristöä, jossa joku oli aiemmin väittänyt löytäneensä liiturin papanoita. Eihän sieltä mitään löytynyt. Eikä ole senkään jälkeen löytynyt. Jos siellä oli liituri joskus ollut, niin pedot olivat sen napanneet.
Tämä kaveri kertoi, että heidän liiturihavainnoissa on selvät keskittymät valtaväylien varsille. Itsestään selvää on, että siellä liitureilla on parhaat mahdollisuudet selviyryä, koska pedot saalistavat kuulo- ja/tai hajuaistin varassa ja niistä on vähän hyötyä meluisilla ja saasteisilla tienvarsialueilla.
Toinen ihanteellinen elinympäristö on asutusten liepeet siis mökeistä asumalähiöihin. Niitäkin monet pedot karttavat. Jopa Etelä-Espoossa Matinkylästä on liiturihavaintoja. Ei todellakaan mitään metsäseutua.
SIIS VALTATEIDEN JA ASUMALÄHIÖIDEN RAKENTAMINEN PARANTAA LIITUREIDEN ELINOLOSUHTEITA:
ERÄS UHKA LIITUREILLE ON LINTUHARRASTAJIEN METSIIN VIEMÄT PÖLLÖNPÖNTÖT; JOIDEN ASUKKAAT TIETENKIN SAALISTAVAT NAAPUREITAAN.Jotain tuontyyppistä oli kokeiltu joskus reilu 15 vuotta sitten männyn siemenpuuasennon muokkaamiseen. Tulos ei ollut kuitenkaan kovin hyvä. Taimettuminen oli huonoa. Etenkin rehevimmät kohdat kasvoivat liian nopeasti heinää ja tulos oli kehno.
Jos aikoo istuttaa taimia, niin sitten kannattanee pitää välivuosi hakkuun ja istutuksen välillä tukkimiehentäiriskin vuoksi
Onpa ”Mehänpojalla” ”huonosti” asiat.
Meillä kyllä hirviä löytyy joka viikonloppu. Riittää, kun päästää pari nuorta koiraa johonkin mäkeen, niin useimmiten molemmat jotain sieltä ajavat.Saaliiksi olisi saatu miltei kaikki luvalliset aikuiset hirvet, mutta yhteislupapäällikkö rauhoitti suuret sonnit kahdeksi ensimmäiseksi metsästysviikonlopuksi. Kaksi sellaista käveli kuin ilkeyksissään passimiehen ohi.
Oikeastaan varsinainen asia on se, kuinka taas sieltä ”katsomosta” annetaan metsästysohjeita. Tulkaa mukaan jahtiin, ettei tarvitse vain huudella. Voi käyttää ihan oikeita aseitakin.
Sama kokemus kuin A:J:lla.
Meilläkin kielletty maa-aines ja rakennuslakien mukainen toiminta. Aukkoja voi tehdä. Metsäkeskus laati aikoinaan suunnitelman, jossa todettiin tällaiset mahdollisuudet.
Jos sitten kysessä joku muu suojeluperuste, niin tilanne on toinen. Kannattaa ensiksi ottaa yhteys Ely-keskukseen tilanteen selvittämiseksi. Ainakin meikäläisen kokemuksen perusteella heidän palvelu on nykyään täysin asiallista.
Jos ottaisi kantaa otsikon asiaan.
Itse en ole aloittajan kuvailemia tyyppejä tuolla metsässä tavannut. Luontoasiatkin tulevat kyllä asiallisesti huomioonotettua,
Kyllä ne luontoasiat toisaalta joskus ihmetyttävät. Olin taannoin tilaisuudessa, jossa erään MHY:n kavereille esiteltiin uhanalaisia sammalia ja heiniä. Ei se asia tietysti hirveästi kiinnostanut, sillä kukapa niitä kaikkia melkein samannäköisiä sammalia ja heiniä toisistaan erottaisi. Etenkin talviaikana lumen alta. Itse kyllä mielessäni ihmettelin kyllä sitä, kuinka paljon aikaa on täytynyt uhrata esimerkiksi eri sammalten leviämisen kartoituksiin.
Kyllähän kaikki ottavat vakavasti jonkun tärkeän biotoopin, mutta mitä merkitystä on jonkun yksittäisen puunrungon tai kivikon sammalella. Kyllä tuolla suojelupuolella saisi olla vähän suhteellisuudentajua.Tietysti sitten joku esin MHY:n toimihenkilö tekee hommat saman rutiinin mukaan, vaikka joskus pitäisi esittää normaalista poikkeavia ratkaisuja. Jos alkaa keksiä jotain uutta ja jostain syystä epäonnistuu, niin sitten syy on esittäjän vaikka syy saattaisi olla missä tahansa muussa. Ei viisas ja ylikuormitettu kaveri lähde omiaan sooloilemaan vaan tyytyy perinteisiin menetelmiin, jotka sitä paitsi useimmiten tuottavat paremman tuloksen.
Tämä keskustelu taas kerran osoittaa sen, kuinkä järjetön on tuo taimikonhoidon Kemera-tuki. Kuinka monta metsää onkaan pilattu odottaen, että taimikko saavuttaisi Kemera-rajan.
Tietysti tollainen männikkö pitää perata heti. Jos hommaa ei tehdä ajoissa, niin osa taimista näivettyy kasvatuskelvottomiksi. Varjossa kasvaneina ne taimet tarjoavat hirvelle mieluisan ruokapöydän, joten osa taimista päätyy hirvien pötsiin. Paljonko sitten jää kunnolla kasvamaan lähteviä taimia onkin aikalailla sattuman satoa.
Oikeaoppisesti tehtynä siitä olisi tietenkin pitänyt perata lehtipuut silloin, kun männyt olivat jotain 1,5 metrin luokkaa. Sitten voi odotella lopullista perkausta rauhassa. Kunnon männyntaimikon perkaus on taitolaji. Siinä näyttää ammattimiehellekin sattuvan virheitä. Mielestäni erittäin oleellista on, että kasvamaan jätetyt taimet ovat mahdollisimman tasamittaisia. Pienemmät nimittäin riukuuntuvat ja haittaavat vain taimikon kasvua ja lopulta kuolevat.
Esimerkiksi meidän yhteismetsällä on sellainen tilanne, etteivät taimikot yleensä koskaan ole Kemera-tukikelpoisia juuri oikea-aikaisien perkausten vuoksi. Eikä tukia kannata hakea.. Ei me sitä surra. Eivät ne taimikonhoitokulut siitä kasva, että hoitaa homman ajallaan ilman Kemeraa. Mukava on sitten katsella hyvinvoipia taimikoita ja odotella varhaisia hakkuita.
Jatkan vielä LV:n yleisöosastokirjoituksen repostelua.
Hänhän totesi, että vuoteen 2007 mennessä tehtyjen metsäviljelyjen kasvu on vainnoin puolet maan metsien keskimääräisestä kasvusta.
Vuoden 2011 metsäsuunnitelman mukaan meidän kaikkien viljelymetsien (vuodet-1963-2011)(pinta-alaan siis sisältyy täysin puuttomat alueetkin) keskikasvu on noin 7 m3/ha/v. LV:n tutkimuksen mukaan meidän vanhojen metsien kasvun pitäisi siis olla noin 14 m3/ha/v. Ei ole kyllä tullut tehtyä tuollaista havaintoa. OIkea luku on jossain 4-5 m3/ha/v.
Sitä minä tarkoitin, että hyvin perattu noin 1500 runkoa/ha oleva 32-vuotias metsä kasvaa todistetusti sen 11 m3/ha/v ja että L.V. väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kuten 35-40-vuotias kasvatusmetsä. Siis sen jatkuvan kasvatuksen metsänkin pitäisi kasvaa 11 m3/ha/v. Kasvaako?
Varmasti päästään hoitamattomissa tiheiköissä suurempiinkin kasvuihin kunnes poistuma kasvaa suureksi. Siitä ei siis meidän tapauksessamme ole kysymys.
