Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä Rane. Tuota minäkin ihmettelen. Toistetaan samaa mantraa ”lahopuu tekee metsästä monimuotoisen” samalla innolla kuin muslimit omia juttujaan.
En tosiaankaan ymmärrä miten kuollut puu lisää jotain monimuotoisuutta tai metsän hyvinvointia. Kuolleessa puussa asustavat sienet ym ovat jätteen hävittäjiä aivan kuin jätteenpolttolaitokset ihmisten maailmassa. Kumpiakin tarvitaa vain sen sen verran kuin hävitettävää syntyy.
Metsäyhtiöt on peloteltu ”mafiajärjestöjen” toimesta niin, että niidenkin edustajen on pakko hokea samaa litaniaa. Ovat asiasta mitä mieltä tahansa.
Korpia jotka voivat jk:hon sopia on noin 1 milj. hehtaaria. Avovaihe on todennäköisesti tarpeen uudistamisessa männyn kasvupaikoilla, ja kuusenkin kasvupaikoilla silloin jos luontainen uudistuminen ei eri syistä onnistu.
Aivan. Yhteismetsällä on Saarijärvellä korpikuusikko, joka ei taimetu, koska siinä kasvaa karhunsammalta. Toisaalta lähellä on kuvio, jossa menestyy jatkuva kasvatus. Tilanteet vaihtuvat nopeasti
Minulla oli omalla palstalla männikkö, jonka uudistin avohakkaamalla ja, mätästämällä ja istuttamalla männyntaimet. Ne kasvavat hyvin, muttei ole havaintoja luontaisesti syntyneistä taimista. Osan aukosta möin naapurille tonttimaaksi. Sille ei tehty mitään. Nyt siinä kasvaa hyvin suopursua, ei muuta.
”Osaran ” hakkuut meni sotakorvauksiin pilkkahinnalla vailla mitään perusteita metsähoidosta. Saanto oli noin saamani arvio, sahapuuta 150 m3 /ha
Mistä Perko olet tuon 150 m3/ha sahapuuta saanut. Kirjallisuus kertoo, että kokonaissaanto Osaran aukeilla oli 70 m3/ha, mihin tietysti sisältyi kuitukin. Siis tukkia enintään 50 m3/ha.
NIinpä Jovain. Mikä on varmuus, että jatkuvan kasvatuksen metsässä sekä puustopääoma ja kasvu säilyvät samalla tasolls vuosikymmenestä, toiseen? Eivät olleet pysyneet meidän eikä keskimäärin muunkasan Suomen metsissä. Vasta jaksollinen käänsi suunnan. Esimerkkinä kasvussaan loppuneet harsitut Osaran aukeat. Niiden uuistaminen kolminkertaisti puumäärän.
En tiedä muista, mutta kyllä itselläni metsätaloutta harrastavana nousee välillä mieleen, että onkohan nykyisenkaltainen ryskäys ihan asiallista. Itselläni on kolme tilaa ja olen osakkaana 4 pohjoisen yhteismetsässä, joten syntitaakkaa hehtaareina on jonkun verran.
Eikö teille yhtään tule mieleen, että samalla jätätte metsureita työttömiksi?
M;inä olen saanut sattuneesta syystä suojelijoista enemmän kuin tarpeekseni. Sillä sakilla ei ole muuta tavoitetta kuin saada Suomen metsät suojeluun. Siitä huolimatta käyttävät vessapaperia siinä kuin muutkin. Jos haluaa suojella metsiä, niin sitten täytyy näyttää malliia ja lopettaa metsätalousdtuotteiden käyttö.
Mitäs ihmeen pahaa ryskämistä nykymetsissä tapahtuu, kun 70 vuodessa on saatu lisää puuta miljardi m3:ä ja juuri sen ryskämisen ansiosta.
Puhutaanko siis tukkirungoista vai tukkirungon tukkiosuudesta, siis tukista? Yhteismetsällä tukkiosuus on jonkin verran yli 50 % ja silloin tukkirunkoosuus on n 70 % puuston koko määrästä.
Vertailuin vuoksi voi todeta, että tukkirunkojen osuus oli 1933 10 % koko puuvarannosta (50 m3/ha) . Tämä on varsin tarkka luku, koska tukkitrungot laskettiin yksin kappalein ja niitä (yhden tukin 6 tuuman) puita oli keskimäärin 12,4 kpl/ha.Kun tarpeeksi kauan katselee huonosti luontaisesti uudistuvaa metsää, niin luulisi hiitamminkin oppivan ymmärtävän, erttä tyurhja on toivoa ihmeitä.
Sekin kannattaa todeta, että vuosikymmeniä kestäneet typpilasskeumat ovat lisänneet pintakasvuston kasvua, mikä tietysti entisestään heikentää luontaista uudistumista.
Hyvin yleinen tilanne oli, että mäntykuvion karummat osat yleensä uudistuivat kohtuullisesti, mutta rehevämpiin osiin kasvoi vain jotain pusikkoa. Kyllä äestys ja kylvö sekä tarvittaessa vielä kuusen istutus on varma. Kannattavuuden tietää sitten seuraavat puunmyyjät.
Kuusen uudistamiseksi olisi pitänyut jättää pystyyn n 200 runkoa/ha, mikä tietää niiden mahdollista kuivumista paahteessa. Joskus katselin hyvin kivisessä maastossa mahdollisuutta kuusen luontaiseen uudistamiseen. Noudatin vanhaan viisautta. Jos luonnontaimia ei ole syntynyt, ei niitä synny myöhemminkään. Istutettiin muokkaamattomaan maahan kuuset ja saatiin syntymään tukikelpoinen taimikko.
