Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meidän päätilan metsissä 100 vuotta sitten lahopuut oli minimaalisesti. Niihin oli tehty halkopuuhakkuu ”yli tilan”, Vuonna 1916 tehty ja 1921 päättynyt kauppa käsitti mm ”kasvunsa lopettaneet puut”.
Se on selvää, että kyllä Sahalassa metsät tunnetaan. Kuten olen tuolla edellä kirjoittanut, niin hyvän lopputuloksen edellytyksenä on monien ehtojen täyttyminen. Jos yksikin pettää, niin harakoille menee. Olosuhteet muuttuvat nopeasti. Kirjanpainajien lisääntyminen muuttaa oleellisesti tilannetta.
TV:ssa näytetään usein jotain temppuja ja sitten lopuksi sanotaan, älkää yrittäkö tätä kotona. Tässä on kyseessä vähän samanlainen tilanne. Mikä onnistuu Sahalan metsissä, ei onnistu läheskään kaikkialla muualla.
Harvassa asennossa kasvattamisesta seuraa väistämättä, että pintakasvullisuus herää, mistä seuraa, kuten tiedetään, heinäämistä ja lisäperkausta. Täystiheän kuusikon uudistus on yleensä todella helppoa. Meillä aukko tehdään alkukesästä, syksyllä kerätään latvusmassa sekä mätästetään ja seuraavana keväänä istutetaan. Nykykuusentaimet ovat niin nopeita,, ettei heinä ennätä haitata niitä.
Nimellä löytyy paljon asiaa. Esimerkiksi tämä
Haavan merkitys lukuisille eliölajeille ymmärretään ja tunnustetaan nykyisin varsin laajasti, joten suuret puut säilyvät useimmiten myös uudistushakkuiden yhteydessä. Haapa on todella tehokas lisääntymään juurivesoista ja siemenistäkin, joten puulajin tulevaisuuden pitäisi olla turvattu. Valtakunnan metsien inventointien mukaan järeän haavan tilavuus onkin yli kuusinkertaistunut 1980-luvulta lähtien. Samaan aikaan on kuitenkin huomattu, että pieniläpimittaista haapaa syntyy hyvin vähän. Tutkijat ovat huomanneet saman kuin metsänomistajat ja metsäammattilaisetkin: hirvet ja jänikset jälttävät haapavesakot toistuvasti, jolloin ne jäävät melko nopeasti viljelytaimikon varjostukseen ja näivettyvät pois.
Näissä ”ympäristöopin” keskusteluissa ongelmana on, että tiedemiehet eivät voi haastaa esimerkiksi Kotiahoa. Sehän merkitsisi urapolun katkeamista yliopistoissa ja sitä, ettei apurahoja tipu. ”Toisinajattelijoiden” tilanne on sama kuin Putinin Venäjällä vain sillä erolla, ettei Suomessa joudu vankilaan.
Luke sinnittelee vielä. Kun sen raportteja lukee, niin tilanne on toinen.
Täällä voimme vapaasti keskustella.
EN ole skeptinen vaan teen johtopäätökset luonnosta havaittujen tosiasioiden pohjalta. Luontopaneeli jonkun ismin. Enkä hyväksy selitykseksi lahopuun vähenemistä, koska se on Luken mittausten mukaan lisääntynyt. Enkä vanhojen metsien vähenemistä, koska niitä on enemmän kuin 70 vuotta sitten.
Edelleen on siis neljä selittäjää, mittausvirhe, ilmasto, valehtelu tai tuntematon.
Meidän metsissä on runsaasti haapaa. Sitä on jätetty vuosikymmeniä. Muutama tosi kaunis pihlajakin löytyy. Löytyy muutama metsälehmuskin ja metsäruusukin.
Mehän emme tiedä, mikä noiden uhanalaisten tila oli 100 tai 200 vuotta sitten.
Juuri kuten kirjoitin. Lahopuun määrä on lisääntynyt ja on tapahtunut kielteisiä muutoksia. Siis lahopuun määrästä eivät negatiiviset muutokset voi johtua. Jos niitä aidosti on tapahtunut, niin kyse on ilmastomuutos. Tutkimuskin saattaa antaa vääriä tuloksia.
Esimerkiksi kookkaat haavat ovat lisääntyneet ja suojelualueet lisääntyneet. Tutkija pupeltaa vanhaa mantraa, mikä on ristiriidassa Luken tutkimusten kanssa.
