Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Historialliset tiedot metsistämme kertovat, että ne ovat kasvaneet, vaikka lahopuuta on ollut erittäin vähän. Lahopuun määrällä ja metsän hyvinvoinnilla ei siis ole selvää korrelaatiota, ”Ekologinen tavoite” ei siis perustu mihinkään luontohavaintoihin vaan esittäjiensä sympatioihin ja antipatioihin.
Vanhojen lehtipuiden tilanne vaikeutuu tulevaisuudessa . Jättöpuuhaavat alkavat vanhetessaan kuolla ja hirvet ovat estäneet jo vuosikymmeniä uusien syntymisen. Sama juttu pihlajien kanssa. Raitoja on vähän.
Eihän Tuntemattomassakaan selityksiä kaivattu vaan Lahtista ja konekivääriä. Pääasia on kuitenkin, ettei saa hyväksyä järjenvastaisia väitteitä.
Jos luonnon tila heikkenee, niin paraneeko se, jos lahopuumäärä vähenee. Tuskinpa, mutta tilastoja voi tulkita, että lisääntyvällä lahopuumäärällä ja luonnontilalla on negatiivinen korrelaatio.
Vielä lisää. Maaperän luontainen kosteuskin vaikuttaa. Pitää olla niin märkää, etteivät juuret kuiva kuumanakaan kesänä ja toisaalta niin kuivaa, etteivät juuret ui märkänä kesänä. Insinöörinä olen tottunut erilaisiin riskianalyyseihin. Tuollainen tavoite on aika vaikea saavuttaa, joten pelaan varman päälle.
Miten ihmeessä minkään lahopuusta riippuvan lajin kehitys voi olla taantuvaa, kun lahopuu lisääntyy. Tätä insinööri ei ymmärrä. Mahdollisia selityksiä, lahopuumäärällä ei ole vaikutusta, tutkimustulokset ovat vääriä tai tutkijat tietoisesti valehtelevat. Arpokaa näistä, mutta ei mennä hyväksymään selvästi järjenvastaisia väitteitä.
Vähän ristiriitaista. Jos metsä on tiheä, niin latvukset eivät yleensä ole pitkät. Jos tuollaista metsää harventaa, niin tulos onusein katastrofi. Vähintäänkin kasvu hyytyy ja todennäköisesti puita eri syistä kuolla.
Auringonvalo tietysti elvyttää pintakasvullisuutta ja typen sidontaa, mutta toisaalta kuivattaa maanpintaa, mistä pintajuuriset kuuset kärsivät ja hellekesinä vähintäänkin lopettavat kasvunsa elleivät siis kuole.
Yhtälössä on niin paljon satunnaistekijöistä, kuten siis esimerkiksi säistä, johtuvia muuttujia, että lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta. Koska mahdollisesti saavutettavat hyödyt mahdollisiin riskeihin verrattuna ovat vähäiset, niin ainakaan metsissä ei ikääntyneitä kuusikoita harvenneta. Kasvavat mitä kasvavat ja sitten uudistetaan,, kun arvellaan, että kasvu on tarpeeksi hiipunut.
Nykyisin kunnon kuusikon uudistus on lähes ilmaista, koska latvusmassasta maksetaan niin hyvin. Kumma, että Sahalassa uudistus on kallista.
Puuntuotannon kasvattamiseksi hävitimme miljoonia hehtaareita suoekosysteemejä, jotta saamme kehua maailman parhaan osaamisen ja metsänhoidon saavutuksia.Samalla kiihdytimme osaltamme ilmastonmuutosta ja nyt nautimme ilmastonmuutoksen tuomasta kasvunlisäyksestä, ainakin toistaiseksi.
Suoekosysteemit ovat entisiä järviä tai metsiä. Suollakin on monta kehitysvaihetta. Miksi pitäisi ennallistaa juuri sotien jälkeiseen tilaan.
Ojitetun suon puuston sitoma hiili lisättynä metaanipäästöjen poisjäännillä ja vähennettynä lisääntyneillä hiilidioksidipäästöillä on hiilitaseen kannalta parempi kuin luonnonsuon metaanipäästöt. Kannattaa muistaa, että täällä pohjoisessa tarvitaan energiaa. Mistä sitä saa edullisemmin kuin metsästä. Sekin kannattaa muistaa, että metsäteollisuustuotteilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Nyt esitetyille ikä/järeysvaatimuksille tulee tavoitteet EU:sta, mutta tälle vaihtoehtoisia toteutusmalleja on lupa esittää.
Viime vuosina hakkaamatta jättäminen on tuonut parempia tuottoja kuin rahan sijoittaminen pörssiin, mutta eihän jatkosta tiedä. Pitää olla kaikkeen tyyliin mahdollisuudet.
Aktiivinen nopeasti uudistava metsänomistaja aikaansaa suurimmat hiilinielut ja samalla korvautuu eniten fossiilisia polttoaineita.
Hakkuut eivät Suomen luontoa pirstaloi vaan suot, järvet, pellot, taajamat ja valtaväylät. Osoittaa vaan halua hallita toisten omaisuutta nuo kytkeytyneisyyshömpät.
Luther sai aikaan uskonpuhdistuksen ja ehkä luterilaiset olivat ainakin silloin parempitapaisia. Näissä luonnonhävittämisjutuissa hävittämisen välttäminen tulee lähteä ihmisistä ja suunnittelusta. Anekauppa ei pelasta yhtään mitään.
