Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
<p>Maankäytön muutosmaksu on puhdasta anekauppaa. Kun maksat, niin saat vapaasti hävittää luontoa. Helppoa, eikö. </p>
Tässä kommentti siihen ”Kansan tahtoon” Saa nähdä julkaisevatko
Tutkimus osoitti, että Suomen koululaitos on toiminut häpeällisen huonosti, kun metsien kokonmaismerkitys on tavallisilta kansalaisilta täysin hukassa. Kysely valitettavasti osoitti tämän. Vastausjakautuma olisi luultavasti sama, jos kysyttäisiin, että haluatko lyhyempää työaikaa, parempaa palkkaa ja pienempiä veroja.
Myös median vaikutus on totuutta vääristävä. Toimittajien omat sympatiat ja antipatiat ohjaavat juttujen sisältöä. HS on tästä esimerkki. Ainakin kahteen metsäaiheiseen juttuun oli kuvattu ehkä suurin hakkuuaukko, mitä oli mahdollista löytää. Normaalimetsässä ei sellaisia aukkoja kukaan tee. Toinen esimerkki. Valitettiin erään naisen mustikkametsän häviämistä vaikka Luonnonvarakeskus kertoi ennätyksellisestä mustikkasadosta.
Samaa lätinää. Tässä meikäläisen kommentti_
Olisi keskustelulle eduksi, että kirjoittaja luettelisi metsätalouden vuoksi häviäviä lajeja. Tuollainen yleinen metsätalouden syyttely ei ole mistään kotoisin. Nimittäin uhanalaiset lajit eivät yleensä esiinny talousmetsissä vaan yleensä harvinaisilla suojelluilla biotoopeilla.
Jos kirjoittaja on sitä mieltä, että metsiä hakataan liikaa, niin onko hän omalla esimerkillään vaikuttanut metsäteollisuustuotteiden kysyntään?
Kyllä niitä ”pöllejä ja pölkkyjä, pitkiä pinoja ja loputtomia kiintokuutiometrejä” tarvitaan. Mitenkä kirjoittaja arvelee maaseudun muuten säilyvän elinvoimaisena kuin metsätalouden avulla. Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen vuosittain voinut myötävaikuttaa monien metsäalan ammattilaisten työllistymiseen, mikä tuottaa aina suurta iloa, kun tapaa heitä työmaillaan.
Metsähän on ihmeellinen organismi, auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja ilman hiilidioksidista syntyy arvokasta raaka-ainetta. Kysymyksen pitäisi kuulua miten tätä ilmaista luonnonvoimaa voisi hyödyntää enemmän.
Kirjoittaja on täysin väärässä siinä, että metsiä hakataan liikaa. Niitä on ylihakattu todella paljon n 200 vuoden ajan 1750-1950. Nythän metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.
Hömötiainen on jatkuvasti käytetty lyömäase metsätaloutta vastaan. Metsissä vaikuttavat monet muutkin ihmisistä riippuvat tekijät kuin hakkuut. Talviruokinnasta hyötyvät tali- ja sinitiaiset ovat lisääntyneet ja vahvempina vievät reviirejä hömötiaisilta. Myös paha pesärosvo käpytikka on lisääntynyt talviruokinnan ansiosta ja epäilemättä tästä syystä hömötiaisten pesätuhot ovat lisääntyneet.
Olen kulkenut metsissä 80 vuotta. Tänä aikana niiden puumäärä hehtaarille on lisääntynyt n 70 % ja yllättävää kyllä Eteläisessä Suomessa myös vanhojen metsien osuus on tänä aikana lisääntynyt. En ole havainnut minkäänlaista hakkuista johtuvaa luontokatoa. Sen sijaan metsien monipuolistuvan.Turhaan viisastelette, kun ette ymmärrä hirviasioita. Hirvet saattavat liikkua tosi isolla alalla ja tosiaan laumaantua. Takavuosina yhtenä viikonloppuna nähtiin 20 hirveä, joista 5 ammuttiin. Seuraavana ei juuri yhtään. Meidän paikallisetkin hirvet olivat lähteneet tuon porukan matkaan.
Hirvet liikkuvat mielellään teillä ja näykkivät mitä sattuvat siitä vierestä löytämään. Katselin talvella 2019, kun hirvi oli kävellyt tietä mäntytaimikon ohi ja haukannut yhden koivunvesan. Nytkin oli hirviporukka nähnyt paljon jälkiä varttuneessa kasvatusmetsässä. Ainakin meillä päin hakevat niistä mitä sattuvat löytämään ja jälkiä tulee, joita jo muutama hirvi saattaa tehdä aivan tolkuttomasti.
Vähiin olivat meidänkin hirvet käyneet. Paljon tuli ajoissa eioota. Olen itse lopettanut, mutta seuraan tilannetta. Tavoite oli 4+4, mutta oli ammuttu 3 isoa ja 2 vasaa, kun lauantaina lopettivat. Ainoa tulos sinä päivänä oli 2 autoa ojassa ja yksi muuten jumissa. Hirvet olivat vauhkoja. Jos niitä löytyi, eivät jääneet haukkuun vaan juoksivat naapurin puolelle. Yhden naapuriporukka ampuikin meidän porukan koiran edestä. Tietenkin luvalla.
Kyllä ei tarvi karhun hyökkäystä pelätä Suomessa.jos ei oo haavoittunu tai suojele pentua.
Eivät karhut ihmisiä syö. Ongelma on, jos ihminen sattuu joutumaan emon ja pennun välille. Kerran kävi tällaisessa tilanteessa ihmiselle huonosti. Toinen on sitten loukkaantunut karhu. Voi olla kyse luodista tai autokolarista. Silloinkin voi käydä huonosti.
Tapasin kerran ampumaradalla kaverin, jolla hengenlähtö oli lähellä. Oli kyse haavakkokarhun metsästyksestä. Kaveri oli passissa, kun edessä olevasta vatukosta syöksyi se haavakko täysin yllättäen hänen päälleen. Heitti tien ojaan ja alkoi tappaa. Kaveri työnsi vasemman kätensä karhun suuhun. Näytti arvet. Rannekello hajosi. Sitten tuli koira avuksi ja hyökkäsi karhun päälle, joka häkeltyi tästä ja pakeni. Se saatiin sitten passimiehen ampumana saaliiksi.
Susi on sitten eri tapaus. Sehän saattaa tehdä hirvenmetsästyksen täysin mahdottomaksi. Kuka haluaa riskeerata hyvän ja uskollisen koiransa suden suuhun.
Kyllä karhuja ja susia on Suomessa aivan liikaa. Ollaan hyvin pärjätty pienemmälläkin määrällä.
Ilves on hyötyeläin kuten niissä Hesarin jutuissa olen kirjoittanut. Syö punkkien väli-isäntiä. Syödessään myös supeja ja kettuja parantaa kanalintujen elinmahdollisuuksia. Siksi ilveksenmetsästys on typerä, mutta mitä muuta Riistakeskukselta voi odottaa. Siirrettiinhän hirvenmetsästyksen alkamista myöhemmäksi perusteena, että näin hirvien paino nousee. Ei noussut, mutta hirvionnettomuudet lisääntyivät.
Hyvin yksinkertaista. Eivät ne lajit olleet minnekään kadonneet. Ne olivat vaan muuttaneet majaa. Tai joku peto oli ne juuri siitä paikkaa syönyt, mistä oli aiemmin syöty..
Hassunkurista etsiä jotain pientä ötökkää laajasta Lapista. Jos ne ovat harvalukuisia, on erittäin suuri todennäköisyys, ettei niitä näe. Jos niitä näkee, ne eivät ole harvalukuisia. Kyllä Suomessa maksetaan palkkaa kaikesta turhasta.
