Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Aamulla kuuntelin Yle Jyväskylää. Suomen luonto on monipuolistumassa siellä Tikanväylän varrella. Pystytetään oksilla varustettuja kestopuutolppia kadun varteen liito-oravia varten. Näitähän on pystytetty moneen muuhunkin paikkaan. Kuulemma liiturit ovat niin nopeita, etteivät näy kameroissa. Ei siis tiedetä mikä on toiminnan tulos. Onneksi tämä homma ei maksa mitään, sillä raha tulee EU:lta. Hieno homma. Mukava on jatkossakin myydä pylväspuita Versolle. Kun sähköyhtiöt pistävät piuhojaan maahan, niin pelkäsin pylväspuiden kysynnän loppuvan. Onneksi EU ja haamuliiturit pelastavat tilanteen.
Hirvien vaikutus taimikoihin riippuu todella monesta tekijästä. Eräs ratkaiseva tekijä on haitta-aineiden määrä taimissa. Huonommin kasvavissa taimissa niitä on vähemmän. Siksi aukkojen reunat maistuvat paremmin. Myös suurempien metsien alikasvustaimet maistuvat erittäin hyvin meillä päin. Siis paremmin kuin hyvin kasvavat aukkojen taimet.
Maassakin saattaa olla jotain, mikä altistaa toisen kuvion hirville ja toisen ihmisen silmin samanlaisen ei. Minun teoriani on, että maapohjan hyvä typpipitoisuus suojaa taimia. Koetapa Anneli saada joku tutkimaan asiaa.
Saarijärvellä naapuri istutti kuuset OMT-pohjalle kuten mekin. Ei raivannut pusikkoa toisin kuin me. Jossain vaiheessa naapurille tuli energiapuuhakkuu. Kaikki pois. Lehtipuuta ja joku luontaisesti syntynyt mänty oli kasassa. Kuuset olivat kuolleet. Voihan sitä metsää tietenkin kasvattaa noinkin.
Joskus vesakko alkaa kasvaa niin nopeasti, että on perattava ennen kuin männyt ovat edes puolimetrisiä. Tässä meillä mennään silloin kolmen perkauksen taktiikalla. Tulee aikanaan laatumäntyä. Joskus taas yksi perkaus riittää.
Ajoissa tehdyillä perkauksilla on kaksi positiivista vaikutusta, Havupuut kiihdyttävät kasvuaan, koska paljon haihduttavat lehtipuut ovat poissa. Pieninä kaadettujen lehtipuiden uudelleen vesominen on hidasta.
Olen katsellut hakattujen puiden vuosikasvuja. Ainakin meidän puissa kasvu näyttää hyytyvän n 90-vuotiaana. Ja tietysti jatkuvasti sitten tuhotkin lisääntyisivät.
Kasvuhan perustuu siihen miten paljon puut saavat valoa ja pystyvät hyödyntämään muita kasvutekijöitä. Harventamaton metsä saa huonosti valoa ja kasvaa vähän. Tuhot lisäävät poistumaa enemmän kuin talousmetsässä.
Esimerkiksi kuusikoiden puumäärän voi melkoisella varmuudella ennakoivan romahtavan tyvilahon ja kirjanpainajien yhteisvaikutuksesta.
On täällä paksukalloista porukkaa.
Kun myyn vaikkapa 1000 m3 puuta aukosta tai poimien, niin aukon puista saan niin paljon enemmän rahaa, että erotuksella katan uudistuskustannukset ja kuusikoissa jää vielä rahaakin.
Kun sitten istutan aukkoon jalostetut taimet ja hoidan taimikon hyvin, se kasvaa kaksinkertaisesti verrattuna poimintahakkuualueen viheliäisiin alikasvuskuusiin verrattuna.
Luulisi jo alakoululaisenkin ymmärtävän tämän. Ei vain mene joidenkin kaaliin. Ei vaikka kuinka monta kertaa tahansa olen tolkuttanut näin yksinkertaista asiaa.
