Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 7,068)
  • Timppa Timppa

    Tällä viikolla Verso saa meidän metsässä hakattua suuren päätehakkuuleimikon.  Kertoivat hakkaajat, että hakkuita on hidastettu.

    Saatiin männyistä hyvä kokorunkohinta.  Hyviä olivat puutkin.  N 95-vuotiaita, joista otettiin tyvitukki ja sitten pylväs ja loppu tukkia, parrua tai kuitua.

    Kyllä varmaan harvennuspuun hinta tulee nousemaan, koska päätehakkuut vähenevät.

    Timppa Timppa

    FSC-säännöt eivät vaikuta kaikin osin lahopuun lisäämiseen kannustavilta. Onhan saatu lisähinta varmasti uhrausten arvoinen?

    FSC on lähinnä suojelurahaa keräävä mafiajärjestö, jonka kriteerien laatimiseen metsänomistajilla ei ole oikeutta osallistua.

    Timppa Timppa

    Tähän asti suuret taimikkokuviot ovat reunoja lukuun ottamatta melko hyvin säästyneet hirvituhoilta. Nyt alueitten sisään syntyvät riistatiheiköt laajentavat hirvituhot koko alueelle. Jos mäntyjä ja koivuja yleensäkään aiotaan kasvattaa tässä maassa, ei nykyisetkään hirvielänkannat tule jatkossa kysymykseen.

    Totta.  Meillä oli pieni metsäpaloalue, jonka männyntaimet hirvet söivät, mutta sain siihen syntymään kuusitaimikon, jota voisi luonnehtia myös riistatiheiköksi.  Se oli sitten hirville mieleinen paikka.   Papanakasa toisensa vieressä.  Jos tuollainen sattuu olemaan sopivan taimikon keskellä, niin tietää miten käy.

    Koko riistatiheikköhypetys on niin puhdasta kirjoituspöytäviisautta kuin ikinä mikään voi olla.  Eivät tuollaisesta tiheiköstä ainakaan kanalinnut hyödy.  Ne hyötyvät taimikoista, joissa jossain vaiheessa on vielä runsas aluskasvullisuus ja taimet tarjoavat näkösuojan.

     

    Timppa Timppa

    Kannattaa olla tuulenkaatojen kanssa varovainen.  Ammattimiehetkään eivät saa yksin käsitellä.

    Timppa Timppa

    4-tien varressa Keravan paikkeilla on joku koivikko, jossa rungot ovat tosi mutkaisia.  Kyllä meidän koivikot ovat pääsääntöisesti suoria.

    Timppa Timppa

    Meikäläinen hoitaa kohtuullisen kokoisen yhteismetsän asioita.  Saan kilometrikorvaukset ja 180 euroa toimistokuluihin.

    Yhteisten asioiden hoito mukavaa ajankulua.  Pitää mielen virkeänä.

    Timppa Timppa

    Minusta nykyinen karhunmetsästyssysteemi on erittäin hyvin toimiva.  Tapahtuu ammattitaitoisesti johdettuna hyvillä koirilla.

    Tuosta erauspoikasen saaliikseen saaneen porukan yhteiskuvasta olen kyllä sitä mieltä, että olisi kannattanut jättää ottamatta.  Niin herkistä asioista on kyse.  Minulla on kännykässä video aidosta karhunampumistapahtumasta.  Videon lähettäjä vannotti, etten vain pistä edelleen, koska saattaa tulla juuri väärää julkisuutta.

    Oli muuten hieno tilanne.  Kaksi metsästäjää seisoo rinnan tien laidassa.  Kuvaajalla takana on kamera otsalla.  Kuuluu kahden koiran haukku tien läheltä.  Sitten pamahtaa kahdesti, kun karhu ilmestyi näkyviin.  Karhu häipyy takaisin metsään.  Porukka juoksee katsomaan mitä tapahtui.  Julmetun suuri karhu on hengettömänä ja koirat ympärillä.  Ampujilla varmaan syke korkealla.

    Erauksen ampujista tuli mieleen vanha juomalaulu:

    Oli perustettu metsästysseura                                                                           piti ammuttavan hevonen tahi peura                                                             mutta herrat ne ampuivat pyyn                                                                       ja saivat siitä ryyppäämisen syyn

    Timppa Timppa

    Ainakin meillä karujen männiköiden äestykset eivät ole mustikkasatoja heikentäneet.  Äkeen jälki on niin kapea.  Eri juttu on tietysti Lapin kääntöauraukset.

    Timppa Timppa

    Ei ole varpujen määrällä ja mustikkasadolla korrelaatiota.  Valaistus vaikuttaa.  Minulla on hyvä mustikkapaikka 2015 tehdyssä aukossa ja muutama metri sen vieressä isossa metsässä.  Siinä metsässä on lähes kauttaaltaan mustikan varpuja, mutta marjoja vain aukon vieressä.

    Tietysti aukkojen mustikkapaikat ehtyvät, kun taimikko kasvaa.  Meillä tehdään aukkoja lähes joka vuosi, joten aina tulee uusia paikkoja.    Harvennusmetsissä marjasato elpyy parin vuoden kuluttua harvennuksesta ja sitten jonkin vuoden kuluttua alkaa vähetä, kun valaistus vähenee.

    Siis minä olen nähnyt, että ennen oli vähemmän marjoja.

    Timppa Timppa

    Onkohan niitä kartoituksia tehty 1940-luvulla, jolloin aloin käydä marjassa.  Silloin oli kyllä varpuja, muttei marjoja.  Varpujen määrä on jossain vaiheessa vähentynyt, koska puu ja mustikka eivät voi kasvaa samassa paikassa.  Varmastikin miljardi m3 puuta vaikuttaa varpujen määrään.

    Marjasadot ovat  nyt runsaita juuri aukkojen ansiosta kuten kirjoitin.  Joskus saattaa aukosta saada aivan älyttömän hyviä mustikkasaaliita.

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 7,068)