Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hallitusneuvotteluihin liittyy tämänpäiväinen HS:n pääkirjoitus, jossa lehti puolustautuu. Tässä meikäläisen kommentti. Saa nähdä julkaisevatko:
Helsingin Sanomat ei ole mikään objektiivinen tiedon välittäjä. Metsäasioista tiedämme, että lehti sinnikkäästi yrittää edistää jatkuvaa kasvatusta nykyisen uudistushakkuisiin perustuvan hakkuutavan sijaan . Valitettavaa, koska HS:n ajama linja surkahduttaisi Suomen metsien kasvun ja koko metsäsektorin, mikä on kuitenkin Suomen kansantaloudelle elintärkeää.
Olen keskustellut aika monen HS:n toimittajan kanssa, mutta eivät asiaperusteet ole vaikuttaneet mitään heidän uskomuksiinsa. Huvittavaa olisi ollut usein juttujen kuvavalinta ellei kyse olisi niin vakavasta asiasta. Ikoninen kuva suuresta hakkuuaukosta isoine puupinoineen on ollut ainakin kahdessa jutussa. Luonnollisestikin olisi pitänyt näyttää normaali pieni aukko, jos toimitaan objektiivisesti.
Metsäasioissa HS on joka tapauksessa metsänomistajien ja metsäteollisuuden vihollinen jakaessaan väärää tietoa.
Persuja vastaan kohdistuva raivokas ryöpytys sataa heidän laariin. Osansa siitä saa Jussi. En kyllä usko, että viime vaaleissa persuja äänestäneistä monikaan siirtyisi Aaltolan tai Rehnin taa. Stubbista puhumattakaan.
Vasemmistoliitto tuskin asettaa omaa ehdokasta. Tämähän heikentäisi niin Pekan kuin Jutan mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle.
Veikkaus 1. kierroksen tuloksista:
Jutta 22 % (demarit, ruotsalaisia, vasemmistoliittoa ja femakkokokoomuslaiset)
Jussi 18 %
Pekka 15 %
Alex 15 %
Mika 10 %
Olli 8 %
Muut 5 %
Jos Antti olisi ollut ehdokkaana, niin hän olisi vienyt Jussin ääniä ja selvinnyt kakkoseksi.
Tässä ennusteeni:
Tulee kaksi ilmiötä. Toistuma vuoden 2000 presidentinvaalista, jolloin feministisesti ajattelevat kokoomusnaiset Tarjaa äänestämällä tekivät hänestä presidentin.
Sitten uusinto kevään 2023 vaaleista, joissa vihervasemmisto hävisi. Nyt hylätään Pekka, koska Juttaa pidetään varmempana läpimenijänä-Stubb ehdokkaana Kokoomus jää statistiksi, sillä Aaltola vie etenkin oikeiston ääniä. Stubbin sijoitus on parhaimmillaankin neljäs. Petteri Orpo kaatuu johdettuaan puolueensa väärän hevosen taakse.
Vastakkain ovat Jutta ja Jussi. Jutta voittaa 70/30.
Ja taas kerran. Miksi kasvattaa metsäänsä tavalla, jonka vuorenvarmasti tiedämme tuottavan huonomman tuloksen, mutta suuremmat riskit.
Tuossa ehdotettiin, että purkupuusta tehdään biohiiltä. Nyt purkupuu poltetaan. Millä energiavaje korvataan, jos puun poltto loppuu.
Sama koskee myös koko metsäsektoria. Jos hakkuut vähenevät, niin energiaa pitää hankkia muualta.
Kyllä julkisti, kun vaihdoin pari sanaa. En asiaa. Siis osana keskustelua.
Ei ole ainakaan vielä julkistettu. En kyllä ymmärrä.
Ei hallitus voi määrätä kansalaisia kuluttamaan vähemmän tai hakkaamaan vähemmän metsiään.
Kyllä välillisesti voi. Ensimmäisen energiakriisin aikaan pudotettiin maantienopeudet tasolle 80 km/h. Säästi polttoainetta. Asuntojen ja uima-altaiden lämmitykseen puututtiin. Valomainokset kiellettiin. Kustannuksia ja energiaa säästävä toimenpide olisi kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen. Saattaisi vapauttaa niiden henkilöstöä esimerkiksi työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle.
Sota-aikana rajoitettiin kulutusta ostokorteilla.
Metsällä on omaisuudensuoja, joten rajoituksesta olisi suoritettava korvaus. Korvaukset pitäisi luonnollisesti ulottaa koko tuotantoketjuun kannolta satamaan.
Konsteja siis on, mutta niiden pitää olla oikeudenmukaisia, vaikuttavia ja järkeviä. En usko, että nuo esittämäni tulevat käyttöön.
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin. Eivät ole vielä julkistaneet.
Ruotsalaisilla ei ole mitään oikeutta kulkea nokka pystyssä ja ojennella toisia puolueita, kun tiedetään millaista rasistista syrjivää kielipolitiikkaa ruotsalainen yläluokka on vuosisatojen kuluessa harjoittanut suomalaisia kohtaan.
Olen valmistunut Jyväskylän Lyseosta, maamme ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta, joka aloitti toimintansa 1958. Suomenkielinen opetus mahdollistui, koska Jyväskylä oli niin pieni paikkakunta, ettei siellä ollut ruotsalaista yläluokkaa, joka olisi estänyt suomenkielisen koulutuksen. Jos ruotsalaisista olisi kiinni, niin nykysuomalaiset opiskelisivat ruotsiksi.
Itsenäistyneessä Suomessa käytiin repivää kielitaistelua Helsingin Yliopiston suomalaistamisesta. Suuri osa professoreista yritti sinnikkäästi säilyttää etuoikeutensa opettaa suomalaisille ylioppilaille ruotsiksi. Etujaan puolustavat professorit eivät häikäilleet käyttää ”Tukholman korttia”- Siis uhkailtiin, että suhteet Ruotsiin huononisivat, jos heiltä vaaditaan liikaa. Juuri itsenäistyneelle valtiolle tämä olisi ollut katastrofi.
Samanlaista syrjimistä tapahtui myös elinkeinoelämässä ruotsinkielisten eduksi ja suomenkielisten tappioksi.
Kannattaa huomata mittakaavaero. Ruotsalaisen valtaväestöön kohdistama syrjintä vaikutti jokaisen suomenkielisen elämään. Persujen typerät kirjoitukset ovat kuin tuuleen huudettuja sanoja. Eivät vaikuta yhtään mitään.
Olisi edellyttänyt itseään sivistyksen etulinjaan itseään asemoivalta puolueelta ja sen puheenjohtajalta valtiomiesmäistä käytöstä. Tyyliin ”tikulla silmään, joka vanhoja kaivelee”. Valtiomies olisi todennut persuille, että olittepa tyhmiä, mutta kaikilla on luurankoja kaapissa. Parannetaan tapamme ja ryhdytään hoitamaan hommia, joita varten meidät on valittu. Tätä muuten odottaa koko Suomen kansa. Ei tuollaista pikkupoikien räksytystä, josta kärsiin huonon asioidenhoidon lisäksi Suomen kansainvälinen maine.
Paikalliseen kasvuun vaikuttaa voimakkaasti myös paikalliset sääolot, erityisesti sadanta. Sitten on vielä paikallisen lähes yksilökohtaista vaihtelua, mikä johtunee maaperän vaihtelevista oloista säilöä vettä.