Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Paikalliseen kasvuun vaikuttaa voimakkaasti myös paikalliset sääolot, erityisesti sadanta. Sitten on vielä paikallisen lähes yksilökohtaista vaihtelua, mikä johtunee maaperän vaihtelevista oloista säilöä vettä.
Kävin katsastelemassa meidän mänty- tai sekataimikoita. Vaikuttaisi, että tänä vuonna mäntyjen keskipituuskasvu on ehkä 5 %:n luokkaa pienempi kuin viime vuonna. Toisaalta viime vuoden kasvu näytti olleen parempi kuin vuoden 2021. Hyviähän nämä kasvut oikeissa olosuhteissa kuitenkin ovat.
Erkkihän väitti kasvun pudonneen 50 % vuodessa, mikä ei tietenkään keskimäärin pidä paikkaansa. Yksittäinen hirven tai myyrän syömä voikin käyttäytyä noin.
Meidän metsissä ei olisi taimien välistä kilpailua. Niin harvaan niitä syntyisi, jos ollenkaan.
Luken jatkuvan kasvatuksen metsään Lapinjärvellä näytti syntyneen hyvin taimia, mutta kyllä niitä kuoli sekä nuorempina että vanhempina. Eivät siellä taimet kilpailleet keskenään vaan yrittivät selviytyä suurten puiden seassa. Kannattaa katsella missä tahansa metsässä sitä, ettei suurten puiden lähelle synny taimia.
Jos kuviolla olisi tuhansia keskenään kilpailevia taimia, niin kyseessä on aukko.
Metsässä on omistajan etujen lisäksi kyse 2 muusta asiasta kuten jo edellä kirjoitin.. Siis ilmastosta ja kansantaloudesta. Metsässä kasvanut euro kymmenkertaistuu kansantaloudessa. Siksi on hämmästyttävää, ettei metsien kasvulla ole suurempaa painoa metsälainsäädännössä.
Minä kehittäisin metsälakeja niin, että jos olisi mahdollista, niin hyvistä kasvuista verotettaisiin vähemmän ja huonoista enemmän. Alkaisi Perkokin miettiä miten metsiään kasvattaa. Voitaisiin jättää taimikoiden perkausten tukeminen ja hyvittää veroissa.
Matomäki oli Rauma-Repolan toimitusjohtaja.
