Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuolla uutisosiossa kerrotaan, että Suomessa on ollut tänä vuonna jo yli 1000 metsäpaloa. Eiköhän tuo riitä, ettei tarvitsisi polttaa lisää.
Eiköhän joka vuosi syty kuitenkin metsäpaloja, etteivät ne metsäpaloista riippuvat lajit ihan Suomestakaan häviä. Vielä vähemmän muualta maailmasta.
Kyseessä on vain isojen poikien tulitikkuleikki, jossa näytellään Jumalaa. Syyttömät eläimet kärsivät, jotta pyromaanit saavat toteuttaa mielihalujaan.
Tässä meikäläisen kannanotto Hesarissa:
Metsäpalolle emme voi mitään. Se on yleensä luonnon tekemä. Mutta nuo ennallistamiskulotukset. Niissä palaa lukuisia rauhoitettuja eläimiä. Käärmeitä, liskoja, sammakoita ym. Myös linnunpesiä tuhoutuu. Minusta nuo ennallistamiskulotuksia suorittavat pitäisi haastaa oikeuteen rauhoitettujen eläinten tietoisesta tappamisesta.
Kyllä meidän soista löytyy suuria liekoja ja joskus myös ihan suon päällä olevia kantojakin. Et Perko ole näemmä huomannut, että luonto muuttuu jatkuvasti. Niin myös suot. Niillä pärjäävät suokasvit, jotka pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan estämään metsänkasvua ja aika usein onnistuvatkin siinä.
Ei pidä väheksyä, peitteisen metsänhoidon vaihtoehdot ovat toimiva ja tuottoisa vaihtoehto kaikkialle metsiin.
Ei ainakaan meidän metsiin. Systeemi kaatuu jo siihen, ettei uusia taimia synny riittävästi. Olen muutaman kerran lähetellyt erilaisista kohteista kuviakin. Jos jossain syntyisi taimiakin, niin huono kasvu tekisi puuhasta järjetöntä. Tästähän olemme keskustelleet varmaan miljoona kertaa.
Ei ole mitään järkeä harsinnalla pilattujen metsien kanssa kitaattaa, mutta ei ole myöskään mitään järkeä verrata metsän tuottoja niihin tuloksiin.
Jos haetaan oikeaa tietoa, niin verrataan metsiä luonnossa. Jos haetaan väärää tietoa, niin sitten syötetään oikeat parametrit, niin saadaan haluttu tulos.
Lukijoiden kuvissa näkyy miten suo taimettuu ja miten ei.
Lähetin Lukijoiden kuviin 2 esimerkkiä mäntyä kasvavan suon uudistumisesta luontaisesti ja yhden istuttaen. Eivät olleet vielä tulleet. Noiden esimerkkien mukaisilla soilla uudistuminen onnistuu vain istuttaen.
Sellaista rehellistä luonnosta mitattua tutkimustulosta, joka todistaisi kivennäismaalla jatkuvan kasvatuksen edullisemmaksi ei tulla koskaan näkemään. Virtuaalituloksia nähdään kyllä.
Soilla minäkin harjoittaisin jatkuvaa kasvatusta. Sopivat kohteet vain puuttuvat.
Kun aikanaan kävin Jyväskylän Lyseota, niin historian opettaja kertoi Keskiajan filosofeista, skolastikoista. Hänen mukaansa nämä kävivät mm kiihkeitä keskusteluja esimerkiksi siitä montako hammasta hevosella on. Opettajan mukaan heistä kenenkään mieleen ei tullut katsoa hevosen suuhun ja laskea montako hammasta bsiellä on.
Nämä skolastikot ovat saanet näemmä seuraajan niistä, jotka kertovat simultaatioihin perustuvista metsänkasvuista. Kukaan ei siis käy siellä metsässä oikeasti mittaamassa metsänkasvua. Ei tietysti kannattaisikaan. Saattaisi antaa ”vääriä” tuloksia.
