Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:
Olisi suotavaa, että kirjoittaja olisi esittänyt joitakin tilastotietoja siitä miten ehdotus vaikuttaisi työllisyyteen, sahoille, sellutehtaille, energiatalouteen ym. Hakkaamatta jättämisellä on hyvin laajoja ja arvaamattomia vaikutuksia.Yleinen elämänkokemus kertoo, että tuollaiset viritelmät johtaisivat päinvastaiseen tilanteen kuin tavoitellaan.
Kaikki huomio on kiinnitettävä metsäkadon torjumiseen ja metsien kasvun parantamiseen.
Se kannattaa todeta, että uudistushakkuiden viivästyttäminen on tuottanut viime vuosina todella hyvin ilman veroporkkanaakin. Kuusileimikon keskihinta on noussut 7 vuodessa n 50 % ja mäntyleimikon 6 vuodessa 35 %. On tietysti harhaluulo, että kaikki metsät uudistettaisiin nuorina. On todella paljon metsänomistajia, jotka uudistavat metsänsä ikääntyneinä. Tämä saattaa olla yksityistaloudellisesti viisasta, mutta hiilinielujen kannalta epäedullista. Hiilinielujen kannalta olisi järkevää uudistaa metsät nuorina.
Siis vielä kerraten. Ehdotetun kaltainen systeemi sotkisi puumarkkinat.
Kun kunnostusojitusta ei enää tueta, ojitusalueelle kannattaa jättää vettä haihduttavia puita, eli tehdä jatkuvaa kasvatusta eikä avohakkuuta.
Ei ole näin yksinkertaista. Esimerkiksi meillä on kuusikkokorpi, jossa karhunsammal on estänyt taimettumisen. Lisäksi harvennuskuusista 17 % oli lahovikaisia. Toisessa kohteessa taimia syntyi, mutta suuria puita kaatui.
Metsän kasvatus onnistuu vain, jos uusia puita syntyy ja puut pysyvät pystyssä. Soitten siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen on kaunis ja epärealistinen haave,
Tässä kommentti Hesariin Annelin kommenttiin:
”
”Hieman ihmettelen nuivaa suhtautumista metsäteollisuuden kasvuun ulkomailla. Meidän teollisuutemme on jo pitkään investoinut ulkomaille: tuotantokapasiteetista on jo osapuilleen puolet poissa Suomesta. Osa ulkomaisista yksiköistä tosin oletettavasti tekee tuotteita Suomessa tuotetusta sellusta, kuten paperitehtaat Kiinassa tai UPM:n tarralaminaattiterminaalit pitkin Eurooppaa?”
Aivan. Kannattaa todeta sekin, että UPMn kasvattaa Uruguyaun nyt puuttomilla alueilla auringon energialla puuta, josta valmistaa sellua ja sivutuotteena merkittävät määrät sähköenergiaa. Voiko ilmastoystävällisempää teollisuutta olla? Selluhan itsessään on välituote, josta nykyään voi valmistaa mittavan määrän erilaisia fossiilipohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita. Tuo urugyaulainen lyhytkuituinen sellu tarvitsee kuitenkin kaverikseen pohjoisten havumetsien pitkäkuituista sellua, jotta lopputuote olisi riittävän luja.
Myös meikäläisen pitkäkuituisen sellun tuotanto on mitä ilmastoystävällisempää. Selluteollisuus käyttää raaka-aineenaan tukkipuun kasvatuksen sivutuotteita, harvennuskuitupuuta, päätehakkuilta kertyvää sahaukseen soveltumatonta puuta ja sahausjätettä. Lopputuloksena taas paljon arvokkaita materiaaleja ja energiaa.
Olisi mielenkiintoista tietää miten kirjoittajat korvaisivat ehdottamansa hakkuiden vähenemisen seurauksena väistämättä syntyvän energiavajeen.
Suomen energiapolitiikka on ollut lievästi sanottuna järjetöntä. Elettiin Venäjän tuontisähkön ja puun tuonnin varassa. Ajettiin alas toimiva ja maaseudun elinvoimaa tukeva turvetuotanto. Nyt puuntuonti on loppunut ja kirjoittajat ehdottavat, että Suomen hakkuita vähennetään. Millä ihmeellä saisimme tarpeeksi energiaa tällaisessa tilanteessa.
Nyt ollaan pakkotilanteessa, jossa energialaitokset joutuvat polttamaan myös kallista kuitupuuta, jotta kuluttajille riittäisi lämpöä ja sähköä. Toivoisi Syken esittävän tapoja energiavajeen korvaamiseen kieltojen sijaan.
Vuoden 2012 kevät jäi hyvin mieleen. Puun hinnat nousivat voimakkaasti. Pyrin olemaan taitava. Seurasin viikoittaisia puukauppamääriä ja hintoja. Sitten päätin, että nyt on hyvä hetki pyytää järeän mäntyleimikon päätehakkuusta tarjous.
Miten siinä sitten sitten kävi? Vakiostajasahan ostomies ilmoitti, että hänellä on ostokielto. Vakiostajakonsernin ostonainen teki säälittävän tarjouksen. Enempään ei hänellä ollut lupaa. Sitten sain kiinni toisen sahan ostomiehen, joka oli entisessä virassaan tutustunut äitiini ja hän tulikin katsomaan leimikkoa. Teki hämmästyttävän hyvän kokorunkotarjouksen. Tehtiin kaupat. Vaikka maksoi kovan hinnan, niin oli kauppaan tyytyväinen. Puut olivat todella hyviä.
Kesti 5 vuotta ennen kuin päästiin hinnassa samalle tasolle ja nyt ollaan siis runkohinnassa 20 euroa/m3 korkeammalla tasolla. Opin, ettei kannata tavoitella huippuhintaa. Voi jäädä luu käteen.
Ovat muuten tainneet mennä Jovainin ja kumppaneiden NNA-laskelmat vähän pieleen, mikä on minulle ollut selvyys koko ajan.
Eikä hakkuiden kokonaismäärä kasvaisi, mieluummin hiukan pienenisi jotta täyttäisimme hiilinielujen velvoitteet.
Hakkuita pitäisi vähentää n 30 miljoonaa m3/v, jos päästöt säilyisivät nykyisinä, jotta Suomi olisi hiilineutraali. Suomessa ainespuuhakkuut ovat runsaat 60 miljoonaa m3/v.
