Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Eihän se ole vapaata valintaa, että pitää olla jäsen, että ostetaan puuta. Ei kaupoissakaan ole porttivahteja ovilla kysymässä jäsenkortteja, tavaraa myydään kaikille, joilla on rahaa. Metsäliitto maksaa jäsenilleen kuitenkin niin huonosti, että monia patistetaan eroamaan, kun eivät tarjousten perusteella myy puitaan heille vaan muille ostajille ja jäsenmaksutkin jäävät maksamatta. Jotkut haluavat, että maksut kertyisivät puunmyyntitulosta, eikä tarvitsisi käyttää muualta saatuja rahoja jäsenmaksuihin.
Vaikea noita hankintakauppoja olisi tehdä, kun ei ole suurilla yhtiöillä edes ostohintoja vielä määritelty eikä ostohaluja tunnu olevan kuin kesäkorjuukelpoisille pystyleimikoille.Hankitakaupat voisi aivan hyvin hoitaa sähköisesti. Kuten ne hoituvatkin, turha ostomiehen on pinon vieressä käydä lappuja tuomassa, ei puutavara nykyisin enää ketään kiinnosta.
Metsäyhtiöt eivät tee yhtään pystykauppaa ilman, että ostomies ei kävisi maastossa, alkaa tuokin olla melko turhaa, kun ilmakuvista näkee alueen paremmin kuin maastosta. Puunmyyntitieto voisi mennä sähköisesti suoraan urakoitsijalle, joka kävisi maastossa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Puun hintataso on niin heikko, että ei noissa puukaupoissa ole yhtiön kannalta mitään riskiä ainakaan kuitupuun osalta, jos raaka-aine on kymmenen prosenttia kustannuksista, yhtiöt maksavat osinkojakin enemmän kuin raaka-aineesta.
Kun viimeaikoina olen ajellu kymmeniä kilometrejä metsäautoteita, ei siellä paljon hakkuutoimintaa havaitse, pari motoa tuhansien metsähehtaarien alueella. Yhtiöiden puuvarastot ovat hyvän viimetalven jäljiltä täynnä, ostoilla ei ole kiirettä. Miksi nuokaan koneet ovat pilaamassa maastoa roudattomana aikana, kun talvi on tulossa, järjettömiä omistajia, jotka päästävät raskaat koneet metsiinsä tähän aikaan vuodesta.
Metsänomistajat eivät ilmeisesti osaa hyödyntää metsään.fi palvelua, sieltä voi myyntiin tarjota kohteita laittamalla rastin ruutuun, ei voisi enää helpompaa olla. Minulle on toisaalta aivan sama kuinka monta puunostomiestä yhtiöillä on, niitä on kuitenkin vähemmän kuin aiemmin ja he ovat paljon tiukemassa kontrollissa kuin enenen eism. Metsäsliitto ei anna ostaa hankintapuuta kuin jäseniltään, onkohan tuokaan ihan laillista.Metsäyhtiöt porskuttaa ja puunmyyjät taistelevat puun ylituotannon kanssa. Kolmannes puun kasvusta jää metsiin. Yhtiöt voivat kuoria kermat ja ostaa vain kaikkein halvimmat kohteet kovilta mailta teiden varsilta.Hankintapuuta on turha edes tarjota tänä talvena, yhtiöiden puuvarastot ovat täynnä.
Nyt kun vielä löytyisi ostaja tälle hyvälaatuiselle koivulle, hommassa olisi edes hiukan järkeä. Mutta ostajia ei valitettavasti ainakaan omilla kotiseuduilla ole, kun puita pitäisi kuljettaa satoja kilometrej. Koivun kasvatus ei lyö leiville, kun on täysin mielikuvituksen tuotetta, että laatukoivusta saisi satoja euroja, koivutukin hinta on n.50€ /kiinto, valitettavasti.
Suomessa verotus suosii pienituloisia ja myöskin pieniä perintöjä ja lahjoja nehän ovat verottomia. Keski-Ja parempituloiset hoitavat yhteiskunnan tuloververojen rahoituksen. Vaikka propaganda väittää hyvätuloisten saavan jotain valtiolta, kun heihin ei kohdistu leikkauksia.
Parhaiten kantaa verotuksen takia pieni hankintakauppa, jolla maksaa vuosimenot ja poistot, mitään verotettavaa ei silloin jää.
Olisi parempi, että jokainen sukupolvi käyttäisi itse omaisuutensa eikä jättäisi perlntöjä, niistä tulee vain ongelmia. Omaisuudean voi lahjoittaa pois, hankkikoot lapset omansa.
Kyllä siitä pykälä on lahjaverotuksessa, ei verottaja noita voi omin päin keksiä. En näe tuossa mitään negatiivista, jos vielä käyttämättömiä poistoja ei arvosteta perintöverotuksessa, niillä voi maksaa pienet perintöverot. Eli verotus suosii pienten omaisuuksien luovutuksia eikä ihan pientenkään.
Kyllä se on verottajan määrittämä raja, jota noudatetaan kun lahjoitetaan tila jatkajalle sukupolvenvaihdoksella nimimerkillä kokemusta on. Verohuojennuskin on tällöin 90%.
Alle 30ha metsät on voinut lahjoittaa verotusarvolla, joten perintöverotushan suosii pienomistusta. Eli käytännössä lähes 100ha, koska luokitukset ovat vanhoja ja metsänomistajille edullisia, ojituksia ei ole huomioitu.