Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä lahopuu voi säilyä maaperässä kymmenistä vuosista vuosisatoihin.
Luin lehdestä.
Arabimaiden tuottaman öljyn käytön päästöjä ei lasketa Arabimaiden päästöiksi vaan siellä maissa missä se öljy käytetään.
Laketaanko hakatun puun päästöt Suomessa ja muualla maailmassa samalla tavoin?
jo vain kun miettii termiä jatkuvakasvatus…. eikös sen vastakohta ole jatkuvakasvattamattomuus?
Jos harjoittaa kasvattamuutta metsänhoidossa niin siinä varmasti epäonnistuu. Harmi että on nykyään arveluttavaa lähteä katselemaan kyseisiä koealoja, Syvärille ja Kollaalle.
Borealisella vyöhykkeellä jossa sataa enemmän kuin haihtuu ei voi metsän kasvua ja uudistumista mitenkään estää. Aikajanana jos käytetäään sataa vuotta. Ei edes bitumoimalla mutta kenties betonilla, onnistuisko?
Toista se on puustoisilla ”savanneilla”, ne saa helposti pysyvästi puustottomaksi.
Joensuun Yliopisto, näin lehdessä uutisoitiin, lähti Neuvostoliittoon katsomaan minkälaisia koskemattomat männiköt ovat. Oletus oli että sieltä saattaa löytyä tasaikäisiä vanhoja männikötä, mitään sellaista ei löytynyt, männiköt olivat hyvin eri ikäisiä ja samanikäisiä metsiä ei löytynyt. Lienee heillä ollut ikäkaira mukana?
Wikipedia ei ole täysin luotettava, olihan keväällä yo kokeissa mallivastaus joka oli virheellinen, kysymys koski kliimaksi vaiheen metsää
Noh juurihan metsälehti hehkutti että tutkimuksesta jonka tulos oli että harvennusten tappiot 20% kasvusta vissiin kun ei noudateta Tapion suosituksia joiden noudattamista ei edellytä nykyinen metsälaki. Aika kapea alaista on tutkimus metsän osalta suomessa.
Olihan joku aika sitten juttua Hesarissa Afrikassa olevasta tutkimussasemasta joka tutki myös metsiä. Ei siellä hyöri metänhoitajat tutkimusta tekemässä vaan ekologit biologit, jos oikein muistan.
Miksi ympäristöpainotteisia ekologisia tutkimuksia ei tee metsänhoitajat eikä taida Luke niitä uutisoida jos tekee, en ole törmäänyt. Populaatio ekologia terminä näyttää olevan metsätalouteen kuulumaton.
Hyvä Sikari, jos minä pyydän ”Pyydät motokuskin astumaan jalalla sinun varpaiden päälle ja sen jälkeen ajamaan motolla niiden päälle” mutta miten motokuski ajaa molempien varpaitten päälle? Onko niissä käytössä jo semmonen systeemi että motoa voi ajaa ja hallita myös kopin ulkopuolelta?
Onhan se jännä juttu että koivua ei kannata kasvattaa edes kuitupuunkokoon vaikka välttyisi täysin metsänviljely kustannuksiltatai noh kulotus tai hieman pintaa rikkoisi. Tämä systeemi ei toimi kaikkilla kohteilla mutta monessa. Aktiivisella neuvonnalla saadaan hallaa metsänomistajille. Viitostien varrella on kohde jossa pellolle istutettiin koivua, hirvee kuusitiheikkö koivujen juurella, pari vuotta sitten ko alueen viereen tehtiin metsänuudistus, parannettiin hiilinielua, mätästettiin ja istutettiin kuusta, kuuset lähti hyvin kasvamaan, rauduskoivikko on kumminkin pitempää tällä hetkellä kuin mätästettyyn maahan istutetut kuuset…. pöljyys kukoistaa. En osaa tarkalleen kertoa missä tämä paikka on mutta Pöljän ja Lapinlahden varrella. Havaintoja voi tehdä auton ikkunasta kun on hyvää seuraa…. tosi on.
Tämä tuli mieleen kun tajusi että aikoinaan valtion toimesta synnytettiin koivu viha, varmasti joku Iso Herra teollisuuden suunnalta ohjeisti näin toimimaan.
”Puuki (vai kuka se) tiesi, että jos metsää ei harvenneta niin noin 20-30 % menee itseharvenemisen takia poistumaksi bruttotuotannosta? ”
Tämän kirjoittaja ei taida tai halua laskea samaa asiaa euroissa,
Onko tosiaan niin että suomessa ei ole aineistoa jota olisi tehty siten että ois pätevin mittauksin seurattu jonkin alueen luontaista kehitystä alusta kliimaksivaiheeseen?
