Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
On se jännä juttu, kaikesta huolimatta suot kasvaa edelleen paksuutta ja ei se kummosesti ole eloperäisen aineksen määrä elinaikanani metsässä kasvanut maaperässä, puuta on noin 360 400 kiintoa hehtaarilla, kun kävelet ja potkaiset kunttaa kivennäismaa näkyy, metsä samanikäinen kuin itse olen, kylväen perustettu… paljon on puuta alalta poltettu onpa selluksikin osa mennyt, kun tuo ala hakataan ehkä 60 prosenttia on tukipuuta loput kuitua, että sittempähän ihmettelen että mistä pitäisi maksaa kun olen niin hyvin sitomassa hiiltä, hiilen sitomismaksujen maksajalle perusteita.
Hyvä Jalkanen, kun opiskelit niin varmaan oli semmosia pitkä aikaisia mittaustilastoja opiskeluu liittyen kuinka luontaisesti syntynyt metsän runkopuu varanto kehittyy kirveen vesurin koskematta vaikkapa sadassa vuodessa? Niistä olisi minulle suuri apu jos tietäisin mistä semmoisia löytäisin.
On se vaan niin ihmeellinen asia tuo metsämaan hiilinielu asia, 10 tuhatta vuotta lähes paikotellen metsää ksvanut eikä kivennäismaahan ole silmin havaittavasti hiiltä ole kertynyt, toista se on suolla, eikös se paksuin hiilen kertymä ole 15 metriä paksu kerros ja kaikki kivennäismaan päällä…. Rukopiikin kanssa ei ole syytä olla erimieltä. Ihminen tykkää jankata yleensä samanmielesten kanssa sammaa asiaa sammaa mielipidettä loputtomasti….
Kyllä kiinalaiset istutti puita paljon alueille joilla ei ollut kasvun edellytyksiä, tärkeintä oli istututettujen puiden määrä. Ken on liikkunut paljon aroilla ja savanneilla saattaa ymmärtää että ei kaikkialle metsät synny edes istuttamalla ja kastelemalla.
Mielenkiintoisinta on se miksi kaikki vaikenee suomen kehityshankkeista joita toteutettiin 1980 luvulla useissa paikoissa Afrikkaa kuten Kenia ja Tansania, ehkä suomalaiset kehittivät hankkeita joilla tuhottiin pysyvästi veden kannalta tärkeitä vuoristometsiä. Miks ihmeessä ei makset toimittajile matkakorvausta ja kävisivät omin silmin tutustumassa esimerkiksi kuivien alueiden paikalliseen metsäpolitiikkaan ja ns kehittyvien alueiden apuun, tuloksiin ja tuloksettomuuksiin, ei oo vissiin mitään syytä. Kuitenkin ilmastopolitiikka ja biodiversiteetin köyhtyminen on kaikkien yhteinen asia.
Toista se oli ennen vanhaan, kekkonen lähti itänaapurin kanssa sika ja hirvimettälle nyh puttiinilla isommat porukat, oishan se tilanne toinen jos niinistö pellaisi puttiinin kanssa tuppee ja joisivat vodkaa… pianotuolleilla
Tomperi vastaa että metsäojitusten osalta vesistöjen suojelutoimien vaikutus on yhtä kuin nolla. Tiedän tapauksen että tilalta meni iso määrä rehujen puristusnesteitä salaojaa pitkin suoraan järveen paljastui kun kuivuuden takia järven pinta laski ennätyksellisen alas, asia painettiin villasella…. lienee tehnyt korjaavan peliliiikkeen, maatlouden päästöjä pelloilta ei ole saatu vähenemään mittavista toimenpiteistä huolimatta esimerkkina saaristomeri varsinaissuomessa satakunnassa…. Muovijätteitä valtavat määrät pitkin metsiä jne…. jos metsäteollisuus toimisi yhtä holtittomasti suomessa ois täydelinen katastrofi vesistöjen osalta.
Eikö muka hiiltä kerry muusta kuin puustosta kuten Arvoisa Jalkanen kirjoitti. Esimerkiksi heinän sitomasta maaperään kertyvästä hiilestä paljonkin laskeltiin Maaningan maatalouspuolen tutkimuksissa. Ja näkeehän puoli sokea reettakinn jos hänet mtsään viedään että vähänpä juuria on maaperässä kun tuulen kaatamia kuusia tyveltä katselee, suurin osa juurista eli lähes kaikki juuret ovat kasvaneet kasvunsa ja paksuutensa kivennäismaan päällä. Siis metsässä ei ole mitään merkitystä ruohoilla ja varvuilla, sitähän sie vissiin tarkoitit?
”Tomperi trollaa jokaisessa ketjussa näemmä.” Mistähän johtuu ja mitä trollaaminen tarkoittaa. Vastaavalla tavalla vois sanoa että Monet Jalkasen kirjoitukset ovat heikoissa kantimissa.
Voisiko joku jolla on kontaktipintaa näihin mittaajiin tai tutkijoihin selvittää seuraavan asian. ” Tarkoittihan tämä tuotostappio kasvullista tappiota, kuinka suuri tappio oli vai oliko tappio ollenkaan tappio taloudelliessa mielessä” Tuohon talouskysymykseeen voisi liittää eri tavalla tehdyt laskelmat ja selostukset laskelmista. Minä ymmärrän tämän asian kyllä mutta epäilen että metsälehden toimittajat eivät ymmärrä ja siksi en tätä kysymystä esitä päätoimittajalle enkä muille lehden toimittajille saatika avustajille.
Metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat eivät mitenkään ehdi kiireiltään minkäänlaista ajatusta heittää noihin juttuihin. Työkiireet ja ja vatmaan oma lusikka tavalla tai toisella mukana noissa prosenttiloissa.
