Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Eikö edullisin kasvatus tapa olisi keskimääräisen rehevyyden omaavilla mailla keskisuomessa kevyt maanmuokkaus lehtipuun kasvatus luontaisesti ja luontaisesti syntyneen kuusikon kasvatus päätehakkuuseen asti toistasattaa vuotta helposti löytys myytävvee puuta eekä investointikustannukset ois kummoset
Nuo laskeutusaltaat ovat täysi vitsi, ei ne aineet siihen pysähdy vaikka päivittäin niitä tyhjentäsi, näkihän sen siitä kun ojitettiin ei tummus pysähtynyt ensimmäiseen lampeen, eikä seuraavaan järveen…. rautasulfaatilla pitäsi vedet käsitellä ennen vesistöön pääsyä niin sakat laskeutuisi…. Onko Keiteleellä ollut iloa suurhankkeesta Keiteleen kanava jonka neuvostokansalaiset rakensi ja suomalaiset veronmaksajat kustansi?
ymmärrän hyvin kiinnsotuksen jatkuvaan kasvatukseen, maanmuokkaus 350 euroo taimet ja istutus 1000 euroo varhaisperkaus 300 euroo taimikon harvennus 300 euroo ehkäpä vielä kerran taimokon harvennus tai ennakkoraivaus 300 euroo kyllä sitä moni miettii koska saa nuo rahat takaisin puunmyyntituloina, vissiin kunahan inflaatio laukkaa tilit tuntuu mukavimmilta….
Jos katselee paikannimistöä niin sen perusteella voi kyllä hyvällä syyllä sanoa jot metsälehmus on hävitetty, Ruotsin vallan aikaan hävitettiin etelä suomesta tammi, vaahteran todellista pohjoisrajaa ei tiedetä…. jne Varmsti yksittäisen puulajin esimerkiksi geneettinen rakenne on muuttunut ja muuttumassa jalostuksen myötä pysyvästi suomessa. Alkupperiä on siirretty ja siirretään suomen eteläpuolelta ja länsipuolelta…. saopiville lämpösumma alueile, pysyyköhän kaikki ohjetten mukaisena edes… virheitä sattunee kuten harvennushakkuissa.
Kyllähän se jotakin onnistumisesta kertooa että asiantuntijoiden mukaan suomessa on lähes 2000 lajia sukupuuton partaalla, paikallisesti elikkä suomen alueella, jotkut ainutlaatuisia lajeja kuten Norppa joka ei palaa jos häviää muualla ei ole. Risteytyisikö Laatokan Norpan kanssa? Tai jos Norpat istuttas poromiesten iloksi Inarin järveen…
Täytyy seuraavan kerran käydä tutustumassa metsäopetuksen kehtoon kunhan vierailen Helsingissä seuraavan kerran, mitä se opetus on. Julkistahan se on kuka vain voi tutustua.
Mehtäukon kanssa olen samaa mieltä, jos tosiaan mehtäkoneet menis tosi nopeesti ni uppoisivat vähemmän, senkin takia pithää olla suorat ajourat. Eehän kukkaan uskonut ennen kuin yks vähemmän viisas kokkeili moottorikelkalla pyssyykö se pinnalla ja ku riittävän noppeesti ajjaa niin pyssyyhän se, loppu onkin historia koristelemmoo… tulivatten vesiskootterit, ee niitä skoottereista kehitelty…
Aikanaan Suomessa oli auringonpimennys ja parhaiten se näkyi Joensuussa. Epäiltiin kestääkö uusi iso silta jos se ahtautuu täyteen ihmisiä. Joku teki laskelmat siitä, rasitus oli samaa suurusluokkaa kun sillan yli ajaa rekka 80 km tuntinopeudella vai oliko se 100. Kukaan ei puhunut mitään pintapaineista. Kukahanse keksi tämän metsäkoneiden pintapaine jutun verrattuna ihmsen pintapaineeseen…. jotakin outoa tässä on, kuten pakkasessa.
