Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Ajattelu toiminta puheet erilaisia metsänhoitajilla kuin ympäristötieteilijöillä biolegeilla ekologeilla…. mutta niinhän se on, kenen leipää syöt sen lauluja laulelet.
Monimuotisuus on huono termi, se on liian monimuotoinen, siihen liittyy myös yhden lajin geneettinen monimuotoisuus. Monimuotoisuuden vähenemisellä käsittääkseni tarkoitetaan lajikatoa ja lajien määrän vähenemistä. Uden lajin syntyminen tuppovvaa olemaan varsin hidasta. Ehkä uusia lajeja saataisiin aikaiseksi jos ei tarpeettomasti rajoitettaisi geeimanipulaatioita. Ehkä tuosta Coronasta voisi puhua uutena lajina tai ei ehkä sittenkään koska suuremmin siitä ei olla iloittu jos se onkin ihmisen luoma, ei edes kiinnalaiset tunnusta kehu että onnistumisen alku luonnon monipuolisuuden turvaamisessa….
Täytyy lisätä tuohon ketjun aloitukseeni oleellisin asia joka jäi siitä pois, ihmisen kestää viisisenttinen jää, mutta jos ihmisiä seisoo vieri vieressä niin tiheässä kuin on mahdollista, kestääkö jää vai pulahtavatko jäisen kannen petettyä? Sama kuin suolla että mies kävelee yli että heilahtaa mutta metsäkone uppovvaa vaikka olisi pienemmät pintapaineet. Ihmisen pintapaineet kaksinkertaistuu jos kävelee, vissiin siihen uppos kävelevän metsäkoneenkin kehittely?
Tätä tarkoitin tuolla höpöhöpö jutulla metsäkoneen pintapaineiden erinomaisuudesta jota tunnutaan viljeltävän kuin Propagandaa konsanaan….
Ite ku kyssyy ja ihmettellee ja itelleen vastaa niin saa mieleisensä vastauksen.
Tulin huonosti ajatuksiani sanoneeksi. Saksaan kannattaa mennä ja etelä ameriikkaan ja minne tahansa, jotkut viisastuvat siis ymmärrys kasvaa ja jtkut ei muuksi muutu eikä se ole sinällään paha.
Aloitukseni oli hieman muuta mitä ajatukseni olivat.
1. Kiinnostaisi toietää miten saksalainen metsien kasvatus poikkeaa Suomalisesta niillä alueilla joilla on sama lämpösumma kuin Helsinki Jyväskylä välisellä alueella.
2. Mitä tapahtuisi hiilinieluilla koko saksan alueella jos siellä noudatettaisiin samantapaisia metsänkäsittelymenetelmiä hiilinielujen kasvattamiseksi kuin Suomessa?
3. Mikä järki pn siinä että samaa lajia olevaa kuusta kuin Suomesa kasvatetaan Saksassa 200 vuotiaaksi noin viiden kiintoakuution kokoiseksi, eikö se vaaranna hiilinieluja jopa globaalisesti jos moinen systeemi yleistyy.
Pyökki on oma lukunsa enkä itse asiassa tiedä montako prosenttia Saksan puustosta on pyökkiä.
4. Keskittyvätkö ns hyönteistuhot kuusikoissa ns. Itä – Saksan alueelle.
Luin suomalaisen metwsätieteellisen jutun, siinä oli tutkittu hyönteisiä. Lopputulos oli se, että luontaisissa metsissä oli vähän haitallisiksi koettuja hyönteisiä kun taas talousmetsissä se oli juuri päinvastoin, haitallisia oli paljon.
Onneksi nykyään nämä uusimmat julkaisut ovat pääasiassa tarkoitettu asiantuntijoiden ja ulkomaalaisten luetttaviksi joten uusimpia on mahdoton lukea.
