Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
jos hehtaarilta hakataan 300 kuutiota tukkipuuta, kuorellisena, siitä saadaan noin 120 kuutiota sahatavaraa parrua lautaa jne. iso osa siitä on kerta käyttötaaraa, formulautaa tellinki puuta yms. Ainakun sitä jalostetaan tulee sivutuotteita sahajauhoja hukkakappaleita höylän lastua jne. se Åitkäikäinenkin on vain muutaman kymmenen vuoden elinikäistä ja kiertokulku vain nopeutuu. Paljonko on omassa elinpiirissä puutavaraa joka on iältään sata vuotta kaatamisen jälkeen? Lenigradin alueella näkyi olevan puuta enemmän kuin suomessa keskimäärin, 183 kiintoo per hehtaari.
Varmasti joku osaisi oikeat luvut laittaa esille esimerkiksi kymmenen kahden kymenen vuoden ajanjaksolle. Kysehän on vain runkopuusta. Ja oma juttunsa sitten kuntanpaksuus, suomessa kuntta oli niin paksua että aurauskalustolla maa rikottiin, sitten tuli kaivinkone ja nyt kaivinkoneella rikotaan maanpinta jotta varmasti esakoituisija kunttaa niin ohut kerros että ilman kaivinkone muokkausta onnistuu istutus…Se nyt on ihan sama otetaanko se puu aukosta vai harentaen kummassakin tapauksessa kasvu laskee. n>iinhän tuo näkyy tekevän. Odotan mielenkiinnolla tuloksia maillaiset päästöt ovat kuntasta, eikös sitä tutkita?
Jos mulla on tuhat hehtaaria koskematonta metsää ja sen hakkaisin ja möisin teollisuuuden tarpeisiin, 500 000 kiintoo puuta. 50… 90 % puusta on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua hakkuusta, siitä ei oo montaa prosenttia kymmenen vuoden kuluttua kiinteissä rakenteissa kuten hirsitaloissa tai ikkunan pielissä. Sinä aikana maaperässä hajoaa kuntta kaiken aikaa pois jne… koskaan talousmetsänä siinä ei tule olemaan samaa määrä runkopuuta kunttaa jne… kuin oli ennen talousmetsäksi ja jatkuvien metsähoidon kohteina olean ametsänä…. missä ihmeessä siinä on nielu? Liekö sama Tapani Tasanen jonka olen tavannut en tiedä en myöskään kirjaa.
Jos sitä ois kohdannut metsäpalo, varmaan suurin osa runkopuusta ois jänyt palamatta ja paljon hitaasti lahoaaa lämpökäsiteltyä runkopuuuta, aikoinaan törmäsin kulotusalueelle jossa kuitupuu kokoista puuta oli hiiltinyt ja olivat edelleen noin 20 …30 vuotta myöhemmin kulotksesta lahoamatta, osin ihan hiiltyneinä…. Onko Tasasen kirjassa käsitelty rautaruukkien sahauksen tervantuotannon kaskeamisen yms kotitarvekäytön puumääriä 1500 luvulta alkaen?
Arvoisa A.Jalkanen:
Täytyy myöntää että häkellyin antamastasi ohjeesta,,,,,
Se on varmaa että Suomesta vietiin heti orjakaupan alettua tervaa laivanarustajien tarpeisiin 1600 luvulla, todennäköisesti jo aiemmin, toiminta väheni 1800 luvun lopulla. jo 1600 luvulla alkoi mittava rautaruukkien ja takoraudan tuotannon historia, satoja rautaruukkeja perustettiin Suomeen ja kulta aikaa ainakin itä suomessa oli Venäjän vallan aika 1800 luvulla, lisäksi kotitarpeiksi hakattiin ja kasketiin kaiken aikaa. Ehkä tästä toiminnasta sikesi Saastamoisen menestys Kuopiossa. Puhumattakaan kaikesta muusta puutavaran kaupasta esim 1800 luvulla infstraktuurii hankkeista jotka nielivät puuta. Jotenkin tuntuu naivilta väitteesi että vasta 1940 luvulla… Nämä inventoisti tulokset metsistä joihin nähtävästi viittaat eivät ole yhteismitallisia suoraan koska mittaustavat ja mittauksen tarkoitus poikkeavat olellisesti toisistaan. Siekin kun oot niin noheva ja pätevä niin räväytäppä (löytynee jos osaa etsiä yliopiston kirjastoista tai nettilöistä) puutavaaran käytön määräat 1500 luvulta vuoteen 1940. Toinen mielenkiintoinen asia ois se että paljonko suomessa ois tällä hetkellä puuta jos puut ois mitattu samalla tavalla kuin ensimmäisessä valtakunnallisessa metsien inventoinnissa.
ps olen tutustunut erän 1800 luvulla toimineen rautaruukin historiaan, sen myönnän kyllä, yllätrys oli ne valtavat puumäärät joita ruukki käytti ja tarvitsi tuotantoonsa.
Olen miettinyt sitä mitä käskit minun miettiä, hämmentynyt olen kyllä edelleen…. Tuntuu tuop tietämyksen laajuus ja ymmärtämys joskus ohuemmalta kuin yksiöisen lammen jään paksuus…
Luonnonmetsät jos oikein ymmärrän, niihin ei kohdistu teollisuuden tarpeisiin hakkuita. Jos se hakataan se ei ole enää luonnonmetsä. Aina kun hakataan siitä seuraa valtavat hiilidioksidi päästöt koska suurin osa hakatusta puustosta on hiilidioksina ilmassa noin viidessä vuodessa plus päästöt maaperästä. Miksi tätä itsestään selvää asiaa ei voida hyväksyä?
