Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Mikä olisi tase jos kaikki puu korjattas mettästä höyry- ja lihasvoimalla? Eikä käytettäs öljyä saatika kivihiiltä?
Timppa, se on jännä juttu että aina puhutaan että aikoinaan 1700 1800 luvulla mettät hakattiin olemattomiin esim keski ja itäsuomessa. Kumminkin kirkkoja rakennettiin esim petäjävedellä ja iitä ittään pin pilvin pimmein eikä puusta ollut puutetta. Tietysti jos valtion virkamies tuli kysymään miten mennee onko puusta puutetta niin taatusti oli itkuvirren taitajilla virret muistissa kaiken kärsineenä puutteesa….
Myönnän etten ole paljoa seurannut metsäkoneiden työskentelyä. Olen nähnyt esimerkiksi työnäytöksen kun metsäkone harvensi metsää. Mieleen jäi kun kone liikkui niin puiden latvat heilui molemmine puolin konetta, sivuilla siis. Minä en ymmärrä mitä ihmeen merkitystä sillä pintapaineella per centtimetri on ku mehtäkone uppovvaa siinä missä mies ei uppoo tai että miestä ei upota. Varmaan joku osaa laskea miksi samoilla pintapaineilla, mies ja metsäkone, mies kävelee pilikille mutta mehtäkone uppovvaa’? Voihan olla että hehkutus mehtäkpóneitten pienillä pinta palalla on semmosta ropagandaa, niinu puttiinin puhheet….
Erimielisyys lisää erimielisyyttä eikä eri mieltä omaavat ns viisaat ota tietoa sen kummemmin vastaan kuin hanhen selkä kastuu vesipisarasta. Älyät kyllä itekkin kun hiemankin mietit.
Olen huomannut että maailma ei muutu tai ole muuttunut siitä ajasta jolloinka kirjoitettiin tarina jonka nimi meni jotenkin näin,,,, Keisarin uudet vaatteet. Se kannattaa aina silloin tällöin lukea. Andersenin mukhaan….
Niinhän ne väittää ns asiantuntijat ja konemiehet että pintapaineet mettäkonneilla samanmoiset kuin ihmisellä jolla normikokoinen kengän lesti, vaan jo vain äijjä kävelee viis senttisellä jäällä pilikille että heilahtaa eekä paijjan helema kastu mutta ajappa mettärattori viissenttiselle järven jäälle jolla on samat pinta-paineet kun pilikkäjällä…. se se onkin semmonen taitolaji et het lähen kahtomaan jos motomasa siihen kykenee….
Se on semmonen juttu että ymmärrys näyttää hämertyneen, en tohdi näkyviin kirjuttaa keltä. Kun sie metsää harvennat tiijjätkö sie mitä tapahtuu kasvulle sen jälkeen tai ootko huomannut? Tullut ajatelleeksi? Puulle tullee hätä, se alakaa kasvattaa juurijjaan ja vahvistaa kantoa, sen näkhee kantoloista paksuuntuneena vuosikasvuina mutta eepä se näy tukin latvassa… jonka on kannosta irrottanut ja kuuven metrin päästä pätkässy…. Nyt Aaa Jiiltä tuli ajatus katkos, Laasasenahon taulukot kertovat yhden puun tilavuuksista, ja totuus kertoo ns leimikon kjeskimääräisistä tuloksista.
Sitten voidaan sanoa että pystymitan jälkeen ei ole metsän myyjää rehellisesti kohdeltu metsän mittauksessa. Mitattaneen oikein mutta hakkuussa ei kaikistellen maksimoida tukkkipuun määrää.
